United States or Indonesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minun täytyy antaa joitakin määräyksiä ja annankin. En jaksa paljoa ajatella, sen kuitenkin jaksan: Tähän taloon en voi jäädä. Kokonainen elämän malja yhteisiä iloja on suistunut suulleen eikä niitä ole enää, suruja ja kärsimyksiä en voi kenenkään kanssa jakaa. En jaksa, murrun niiden alle. Järvi oli tyven ja aurinko juuri laski. Sen muistan. Sitten vaivuin johonkin, johon jäin.
Mutta mikä siitä lopuksi tulee? Sitä en tiedä. Koettaa kumminkin tahdon ja taistelen siksi kunnes murrun. Mutta miksi minun oikeastaan täytyy epäillä? Niin. Mistä tämä tuska? Tuntuu siltä kuin se olisi perisynti minussa. Onhan se aina ollut niin kauan kuin muistaa jaksan ainoastaan vähäisillä loma-ajoilla. Olisiko tämä kaikki perintöä? Melkeinpä hymy huulillaan!