United States or Eswatini ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kas niin, siinä on meillä siemen, mummo, ja te tahdotte nyt kokea, onko meidän lapsukaisillamme yhtä hyvä kyky ... mutta varokaa, mummo, heissä on jotakin minunkin luonteestani ... ja, näette, mummo, jos meidän Herramme aikanansa, tuona yönä, te tiedätte, ei olisi masentanut minun mieltäni, niin Jumala tiesi millainen kelvoton mies minusta olisi tullut."
Ja minä kuulin ääniä, jotka muun muassa arvelivat, että minä olisin saatava Pietariin Suomen ministeri-valtiosihteerin virastoon. Jos tämän kuvauksen perustuksella nyt tahtoisi antaa yleisen arvostelun minun luonteestani, niin saattaisi olla hyvin helppo vaan lyhyesti sanoa, että olin turhamielinen. Arvostelu voi olla aivan paikallaan. Se vaan ei voi tyydyttää minua itseäni.
Me pyöräilemme joka päivä ja minä tulen pyytämään Teitä yhteen joukkoon. Onkin paljon hauskempi kun on iso joukko." Nyt oli asia valmis. Oikeastaan on ikävä että tämä polkupyöräasia sattuikaan. Se vaikuttaa tähän kertomukseen hieman häiritsevästi ja sille, joka ei sieluni omituista tilaa käsittää jaksa, paljastaa se luonteestani näennäisesti pikku piirteitä.
Tätä sääntöä koen tarkasti seurata maallisissakin asioissa, niin että, minkälaiset mielipiteet kansalla olleekin minun luonteestani, elämästäni, taloushoidostani ja muista tuommoisista asioista, kun he vaan tunnustavat minun lailliseksi hallitsijaksensa, katson minä heidät kaikki hyviksi kansalaisiksi.
En minä kyllä hituistakaan käsitä runoutta, mutta tämä, jo minunkin ymmärrykseni mukaan, on vietävän hauskaa, ja tämä säe on tuottava minulle kunniaa tänä iltana. Ja toverit nauroivat hillittömästi. Se kai johtuu minun omasta poikamaisesta luonteestani. Tästä tulee hauska jouluaatto. Mutta apropos pojat, missä, te aijotte sen viettää?
Kuitenkin olin siksi selvillä luonteestani ja mielentilastani, etten tarvinnut epäillä tekojani. Eräänä huhtikuun päivänä siis täytin silloin juuri kolmekymmentä vuotta muutin omaisteni saattamana uuteen, pieneen, sievään kotiini. Kaksi pientä orpotyttöä, jotka eivät olleet aivan varattomia, seurasi minua pienoiseen pesääni. He tulivat minun lapsikseni, minä heidän äidiksensä.
Mitä vikoja saattaakaan teidän korkeasti valistunut sokeutenne tästä minun luonteestani noukkia, jos olen vallan hyvin tunnettu? BRUTUS. Hyvä, hyvä! Me tunnemme teidät vallan hyvin. MENENIUS. Te ette tunne minua, ettekä itseänne, ettekä mitään.
Kirjeistäni sai Edit paljon aineksia, joiden nojalla hän muodosteli mielessään sangen selvän kuvan luonteestani. Seurauksena oli, että tuo surullinen vanha kertomus juurtui aivan elävänä tytön mieleen. Hänellä olikin ollut tapana sanoa puoliksi piloillaan vanhemmilleen, ettei hän mene naimisiin, ennenkuin saa Julian Westin kaltaisen rakastetun, eikä sellaisia ole enää nykymaailmassa.