United States or Latvia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lisäksi huomattakoon: isonjaon jakokirjasta käy ilmi, että 'Pesimæ vithæ gerde' on Lahisille rehellisesti jaettu. Ja sen sai kaikissa oikeuksissa kuulla veli Malmfeltin isä, sama herra, joka rupesi rettelöimään myöskin Lankinsuosta. Mutta se on toinen historia! Lankinsuo on ulkoniittypalstalla, ja suo kuuluu kokonaan Lahisiin, kuten ensi syyskäräjillä tulen lopullisesti todistamaan." Kas niin!
"Entä Lankinsuo? Paras aina, kun käy, niinkuin käy", lausui herra Ruuth filosoofisesti. "Tapausten logiikka on kuin sirkkelisaha. Jos kuinka päin terää kääntää, se leikkaa sittenkin. Tahdon olla täysin puolueeton. En puutu asiaan sinne enkä tänne. Kinastuksen syy oli syvimmin katsoen Lankinsuo. Herra Pohjamo vastoin tahtoaan muistutti sen hänen mieleensä.
Lankinsuo on tämä pitkänsoikea monilokeroinen kuvio keskellä maapalstaa. Yli suon ei isonjaonkarttaan ole merkitty mitään rajaa. Heti suon takana jatkuu väliraja samaa suuntaa eteenpäin, suoraan pohjoiseen, yli hakamaan ja aidasmetsän, aina palstan päähän saakka. Jos raja jatkuisi yli suon, jäisi riitamaata jotenkin saman verran kummallekin puolen rajaa. Mutta nyt se ei jatku!"
Kääntyen Wallenbergin puoleen, hän kysyi, hyväksyykö Wallenberg esitetyn ratkaisun ja myöntääkö hän Malmbergin voittaneen vedon? "Concedo! myönnän! Olen lyöty pitkin koko linjaa". "Entä Lankinsuo?" kysyi herra Wirsén edelleen. "Lankinsuo jaetaan tasan Lahisten ja Holman välillä, kuten vedon ehdoissa nimenomaan määrättiin." Yleinen riemastus! "Hurraa! Wallenberg on miesten mies!"
"Jos Lankinsuo jaetaan, niin Holman osuus siitä siis olisi tuhannen markan arvoinen?" "Jaosta olisi arvaamaton voitto kummallekin talolle! Parasta tekomaata 32 hehtaaria makaa joutilaana. Luja savipohja, melkein metrin vahvuudelta mustaa ruoppaa, ja päällinnä vain ohut kerros kontua ja pehkua. Viljeltynä tulee suosta kymmenen-jyvän maa. Koko suon arvo on vähintään 25 tuhatta markkaa.
Teen sovinnon ja suostun siihen, että Lankinsuo jaetaan manttaalin mukaan Lahisten ja Holman välillä. Siinä minun tarjoukseni, ja se vastannee sinun tuhannen markkaasi." "Olkoon sanottu! Minä hyväksyn. Väärään tynnyriin hyppäsitkin!" Veto lyötiin. Varsinaisiksi todistajiksi nimitettiin kruununvouti Wirsén ja herra Ruuth, joka asianmukaisesti erotti vedonlyöjäin kädet toisistaan.