United States or Honduras ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänessä on paljon Paavo Korhosta, paljon Oksasta, jonkun verran Kiveä ja Juteinia, vielä lisäksi pisara Ruotsin vallan aikuista hengellistä virsiseppää ja maallista tilapäärunoilijaa sekä kokonainen kauhallinen vanhaa Väinämöistä. Runebergia ja Topeliusta on hänessä vain sikäli, mikäli heissä itsessään on suomalaista.
Talonpito ei Korhosta huvittanut; sentähden antoi hän, isän kuoltua, isännyyden nuoremmalle veljellensä. Vuonna 1840 syksyllä hän kuoli järvelle veneeseensä, josta tapauksesta hänen tyttärensä teki murherunon. Lönnrot toimitti 1848 Korhosen runot painosta, liittäen niihin hänen elämäkertansa.
PIETOLA. Kiehautapa sinä kahvia, kun Katri ei sattunut kotia. ANNI. En rupea millekään. Lupasi ruveta riitelemään kotitaloani takaisin Korhoselta, mutta itse ostikin sen. PIETOLA. Tottapa ei käynyt riiteleminen. Rättäri tuntee lainpaikat. Kehutaan taitavammaksi kuin moni tuomari. ANNI. Ja minä uskon, että rättäri yllytti Korhosta ryöstämään meiltä talon ostaakseen sen helpolla.
»Mihin ei Nikkilä pääse?» kysyi emäntä. »Taivaaseen», huusi Korhonen. Emäntä katseli Korhosta silmät renkaina, joista vedet rupesivat valumaan norosinaan ja leuka alkoi vippasta niin, että hampaat yhteen kalisivat. Vihasta värisevällä ja katkonaisella äänellä sai hän sanotuksi: »Tuskin Nikkilä kovin pyrkiikään, jos sinne tulee sellaisia kuin sinä olet.»
Syntyi huhtikuussa 1775 Ukkolan talossa Rautalammilla, missä isänsä oli talonpoikana. Jo nuorena tuli hän liki tienoilla kuuluisaksi runotaidostaan ja oli aina tervetullut vieras kaikissa juhlissa. Kansa pitää Korhosta kaikkein uudempain runolaulajain mestarina. Syksyllä 1840 löydettiin hän eräänä päivänä kuolleena venheestään paluumatkalta erään naapurin tyköä.