United States or Chad ? Vote for the TOP Country of the Week !
Täti Agnes sanoo, että se on totta, ja enemmän kuin totta; sillä siitä päättäen, mitä minä olen kertonut hänelle, ei hänen sovi ollenkaan epäillä, että täti Cotta on kaiken elämänsä ollut nöyrempi ja hurskaampi nainen, kuin miksi hän koskaan voi toivoa pääsevänsä.
Paitsi sitä on meillä mestari Reichenbach, se rikas kauppias, jolle tätimme Cotta esitteli meidät; hänellä on kylläksi rahaa panna kaikki parhaalla tavalla toimeen. Tosin hän ei lupaa paljon, mutta hän kuuntelee tarkoin, ja se on jo suuri etu. Gottfried Reichenbach on kauppamieheksi hyvin valistunut mies, vaikka hän on hitaanpuolinen ymmärtämään ja vähän liiaksi varovainen."
Ja kun Thekla menee naimisiin, ja täti ja setä Cotta ovat jääneet yksin, he ehkä tarvitsevat minua, ja serkku Eva saa vanhentua Elsan lasten ja kaikkien lastenlasten joukossa, auttaen itsekutakin vähän ja kaivattu hiukan, kun Jumala körjaa minut pois. Mutta etupäässä minä tahtoisin olla täti Cottan luona nyt, kun Fritz on tuossa kauheassa vankeudessa.
"Mutta siinä tapauksessa", lausui isäni, "ei Pyhän Pietarin suurta kirkkoa koskaan saataisi rakennetuksi. Siihen, niinkuin tiedätte, aiotaan anerahoja käyttää." "Mutta kultainen Jerusalem rakennettaisiin, eno Cotta!" sanoi Eva; "ja eikö se ole parempi?" "Parempi olisi, kun emme puhuisi tästä", lausui äiti. "Pyhä Jerusalem kyllä rakennetaan; vaan minä arvaan, että useat tiet vievät samalle perille.
Meidän rakas isämme on viimein järjestänyt ja pannut sisään kaikki aarteensa ja on, paitsi lapsia, ainoa, jota muuton hankkeemme näyttävät täydellisesti ilahuttavan. Koko päivän on hän asetellut ja siirrellyt ja jälleen asetellut koneitansa johonkin erittäin turvalliseen nurkkaan isoihin vaunuihin, jotka serkku Konrad Cotta on matkaa varten lainannut meille.
Hän tulee nyt usein alas aamuisin loistavilla kasvoilla ja kertoo meille jonkun värsyn, jonka hän on huomannut. Setä Cotta nimittää sitä hänen timantti-aarteeksensa ja arvelee, että "pikku äitimme on vihdoin löytänyt El Doradon!" Eräänä aamuna se oli: "Heittäkäät kaikki huolenne Hänen päällensä, sillä Hän pitää huolta teistä;" ja tässä on kyllin moneksi päivää hänelle.
Sillä siitä olen aivan varma, että setä Cotta käy sokeaksi; ja heidän on niin suuri vastus jo nytkin tulla toimeen. Ja mailma on täynnä vaaroja semmoiselle nuorelle orpotytölle, kuin minulle; ja minä pelkään, että he ehkä olisivat vaatineet minua naimisiin, johon minä en voisi koskaan suostua.
Kun tytöt menevät naimisiin, olisi täti Cotta kenties minusta saanut jonkunlaista lohdutusta; ja "Eva serkkuna" minä olisin kukaties pystynyt paremmin auttamaan Elsan lapsia, kuin Ave sisarena nunnia täällä. Mutta oli kuinka oli, on kärsimätöntä ja kapinallista ajatella sitä nyt; eikä mikään voi eroittaa minua Jumalasta ja Hänen rakkaudestansa.
Vieläpä toinenkin poika, joka ei elänyt kuin muutamia viikkoja; ja sitten nykyinen sylilapsi, Thekla, joka on kaikkien meidän kukkanamme ja lemmikkinämme. Tässä on melkein kaikki, jotka minä tunnen hyvin; lisäksi sentään Martin Luther, vuorimiehen poika, jolle täti Ursula Cotta on ollut niin hyvä. Hän on kallis meille kaikille, niinkuin hän olisi omaa perhettämme.
Virkistin itseäni, kuten kaikki ihmiset tähän aikaan, "Schönberg Cotta perheen elämänvaiheilla", vaimoni äänen yllättäessä korviini etäisyydestä, hajoittaen kauniin utukuvan, jonka olin eteeni loihtinut saksalaisesta maalaiselämästä. "Kristo!" "Mikä on, kultaseni?" "Muistatko mikä päivä kuukaudessa tänään on?"