United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mayer Anshelm oli aarteensa löytänyt, ja hän piti sitä pitkin ikäänsä suuressa arvossa, vielä elämänsä ehtoolla nimitti hän Gudulaa kauniimmaksi ja paremmaksi puoleksensa.
Sen hän kyllä olisi voinut antaa anteeksi, että he olivat anastaneet hänen aarteensa ja hänen nimeään loukanneet; mutta että he sen lisäksi olivat siivonneet hänen kamarinsa, sitä ei hänen mielestään jalomielisinkään mies maailmassa voinut kärsiä!
"Eipä juuri kovin vaikeakaan." "Katsoppas vaan. Kukapa tiesi, mitä sinusta vielä tulee? Eihän se Carinolle paljon maksa, jos hän sinun hyväksesi veteen hukuttaisi jonkun rikkaan senaatorin ja antaisi sinulle hänen palatsinsa sekä aarteensa. Ja silloin on sinulla sekä palatseja että orjia, voit kylpeä ruusuvedessä ja syödä riikinkukon kieliä. Mikä sinua estää?
Siltä hän on saava ne sanat, ne tiedot ja taiat, joiden avulla vielä Kontolan noidan kukistaa ja oman heimon petoksen palkitsee. Aarteensa säilöön saatuaan ja papin rouvan kuoliaaksi peloitettuaan oli hän kesän metsässä elänyt ja syksyn kalamajoissa asunut uusia tuumia hautoen. Puoli kostoa oli jo suoritettu, toinen puoli vielä tekemättä.
Tässä säkeessä Dante ennustaa Temppeliherrain ritarikunnan tuhon. Paavi Klemens V:n suostumuksella Filip Kaunis antoi vuosina 1307 14 vangita ja surmata temppeliherrat ja anasti heidän omaisuutensa. Pygmalion, Tyroksen kuningas, surmasi lankonsa Sikeuksen, Didon puolison, ottaakseen haltuunsa hänen aarteensa.
Näin isämme tekee lakkaamatta; ja sentähden minä luulen, että hänen aarteensa, samoin kuin niitten, jotka noudattavat evankelisen täydellisyyden sääntöjä, ovat tallella siellä, jossa ei koi syö eikä ruoste raiskaa. Minä en kykenisi siihen.
»Niin, Jumala olkoon kiitetty!» sanoi Elinakin. »Mutta minkähän tähden he ovat haudanneet aarteensa tänne Keuruun salolle?» lisäsi hän kummastellen. »Kuoppa on suuren männyn juurien alla», selitti yksi lapsista. »Ettekö tekin lähde katsomaan?» kehotteli Maija Liisa. »Mennään lasten kanssa katsomaan.» Kavallus. »Minä näytän tietä. Minä osaan sinne.
Merimiehen rohkeat silmät kostuivat, kiinteät lihakset auringon polttamissa kasvoissa värähtivät. "Semmoinen olet, jommoiseksi olen sinut ajatellut, Johanna!" Mutta rauhallisena, tyynenä kävi perhoispariskunta kaivattua vierasta vastaan ja vei Simon eteen. "Meillä on nyt kaksi lasta." "Ja yhtä rakkaita ovat molemmat." Merimies laski aarteensa Simon syliin.
Tosin ei heidän aarteensa ollut Raamatun eikä muiden kirjojen lehtien välissä, mutta sen enemmän oli niitä kyläläisten päässä ja sydämessä, sillä he olivat Jumalaa pelkääväistä kansaa ja kokivat pitää lastensa kasvatuksesta hyvää huolta.
Veroa me kyllä silloinkin maksaa saamme, mutta eikö ole kymmenen kertaa suloisempaa maksaa veronsa rakkaan hallitsijamme omaan kukkaroon, kuin mokomille nälkäkurjille, jotka aarteensa aitoissaan homehtua antavat. Voi, voi, kuinka suloiselta se tulee tuntumaan! Juhana. Erittäin nyt, kun olemme tämän uuden inhottavan voudin saaneet. Hän tulee olemaan meille oikeana vitsauksena. Matti.