United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ho oh! luulenpa nyt olevani selvillä siitä, missä hait kulkevat! Seuraavilla viikoilla siitä, kuin hänet hyljättiin perämiehen tutkinnossa, oli hän ankarassa työssä satamassa päästäkseen veloistaan. Hän tahtoi saada kannen puhtaaksi, ennenkuin astui laivaan. Oli päivä ennen Alert'in lähtöä taas pitkälle matkalleen. Rördam'illa ei hän ollut pistäinnään, sittenkuin herkesi puita hakkaamasta.
Tiedettiin hänen menevän rouva Berentsen'ille, kapteenin vaimolle kertomaan tapauksesta. Paikaltaan Alert'in kokkapuolella, jossa Rejer'illä oli täysi työ pitäessään silmällä miehistön työtä ojensi hän kuitenkin useita kertoja kiikarin laivasillalle ja vallille. Hän tähysi kokoontuneita ihmisiä kutakin erikseen, vaan pani sen sitten synkkämielisenä pois.
Merimies ruumiiltaan ja sielultaan! ... ei mene ennen levolle, kuin on saanut ilmahavantonsa järjestykseen; ajatteli Rejer. Hän päästi juuri ruotelin valloilleen tyrskylaineen jälkeen, jonka lävitse hän oli laskenut Alert'in, kun perämies seisattui hänen viereensä.
Sillit ... sillit saisivat sen aikaan koko Aa-vuonolle!... Hammernäs rakennettaisiin vaikka toisella tavalla kuin hänen äitinsä ja sisarensa olivat ajatelleet ja seutu saisi sittenkin Juhl'insa! Rejer viittoi sinä iltana elämänratansa. "Ja niin tulee meille ero Alert'in kanssa!" sanoi Rejer eräänä päivänä, ilmoitettuaan Lind'ille sillituumansa.
... "Ylös! ... käärikää ... käärikää ... käärikää!" huudettiin äkkiä keskellä hälinää ja melua "Alert'in" kannella. Rejer avasi varovasti silmänsä, ja ensi päivinä Pohjanmerellä makasi hän hirveän huolellisena siitä, ett'ei kuulisi komentoa "ulos" hän tiesi olevansa raskasuninen ja oli ryhtynyt kaikellaisiin varovaisuuskeinoihin, jotta olisi hyväkuntoinen.
Jo aikoja sitten tiedettiin, mitä oli tapahtunut, ja kertomus kuolemantapauksista ja Alert'in lähdöstä St. Mauritiussaarelta oli koko talven ollut paikkakunnan puheaineena; vaan laivan näkemisessä oli kuitenkin jotakin omituisen jännittävää, kun se niin sanoen itse tuli kertomus raakapuissa, surulippu ja köösi.
Voi-lastit sitten purjettiin, Ho-ii-oi, näin se käy! Ja neekereitä kaupittiin, Ho-ii-oi, näin se käy! Siit' nuora kaulaan käärittiin, Ho-ii-oi, näin se käy! Niin loppu-polska tanssittiin, Ho-ii-oi, näin se käy! Alert'in mennessä eräänä syksynä kotiseudulleen, Fredriksvärniin, seisoi Rejer surullisissa mietteissään.
Alapuolella kellareissa houkuttelivat viettelevät kahvilat laulajattarineen ja soittoineen, ravintolat ja olutholvit, joiden portaat nielivät kokonaisia laivalastia, miehiä ja naisia ... kaikkea laatua! vaikuttamatta ihmisvirrassa huomattavaa muutosta, sillä se kulki sitkeästi ja hiljaa tietään, niinkuin Elbe sen alla. Rejer kiinnitti huomionsa kahteen Alert'in jätkään hänen edessään.
Parin kolmen tunnin ajan taisteli jokainen laiva perikadostaan. Seurauksena sadekuuroista, joita nyt tuli toinen toisensa perästä, oli että kuume kaupungissa eneni surmaavaksi rutoksi, ja ennenkuin lastaus oli lopussa, oli Alert'in matruuseja viisi ja laivapoika hospitaalissa. Muutamia päiviä myöhemmin oli neljä heistä vainaana.
Kiinanpulveri oli ainoa lääke. Vaan apteekissa ei sitä enää ollut saatavana alle kahdenkymmenenkertaisen hintansa! Tavarasta oli puute tai korottivat voitonhimoiset sen hinnan. Alert'in apteekkilaatikosta näytti se kokonaan hävinneen, ja nyt huomattiin pitkän keltaisen miehen siirtäneen se omaan taskuunsa satamassa. Oli ruttoaika, ja silloin piti laivoja tuuman takein ryöstää!