United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kasvoiko toisen pelto, niin kasvoi toisenkin, milloin Yli-Tuomoon tuli katovuosi silloin tuli Ali-Tuomoonkin. Yli-Tuomon emännän haudan vieressä oli Ali-Tuomon isännän hauta, malmiset ristit olivat lähekkäin ja niiden vuosiluvussa ei ollut suurtakaan eroa. Simo ei ollut läheskään täysikasvuinen kuin kamala onnettomuus kohtasi isää, puu kaatui hänen päällensä ja löi hänet rammaksi.
Jo näkyi rakas järvi, jo näkyivät ikihongista salvetut harmajat rakennukset, jo näkyi tuuliviiri Yli-Tuomon talon päädyssä ja jo kuului hopean heleä ääni rapuilta, siinä olivat häntä vastassa Helka ja Topi. "Tik, tak, tik, tak, tik, tak," nipsutti kultasyrjäinen kello tuolilla. "Uskollisuudesta ja ahkeruudesta," kuiskasi kellon omistaja unissaan.
Topias kasvoi nuoruudessaan veljensä ohi, ollen jo seitsemäntoista vuoden vanhana miehen mittainen, Tapani pysyi naulassaan monta vuotta, mutta venähti sitte verrattain lyhyessä ajassa Topiaan tasalle. Poikain isä oli silloin jo vanha ja riutunut mies. Hän käveli sauvan nojalla eikä löytänyt opastamatta vaimo-vainaansa hautaa kirkkotarhasta. Yli-Tuomon naapurina oli Ali-Tuomon talo.
Topiaan palatessa kotiin seurasi herra häntä taaskin Kalastajakadulle, aina portin kohdalle asti, tarkasteli kylttiä, tuuliviiriä ja pyörsihe vasta sitte menemään, tyytyväinen hymy huulien sopissa. Uudet olosuhteet eivät saattaneet Topiasta luopumaan Yli-Tuomon tavoista.
Työmiesperheet, jotka ostivat puodista, sanoivat kauppiaan olevan ihan heidän väkeänsä, kosk'ei myynyt viinejä, oluvia ja koska pyhitti lepopäivän. He toivat tuttavia muassaan ja siten muodostui rengas, jonka tarkoituksena oli Topias Yli-Tuomon menestyminen ja edistyminen. Helan kankaatkin menivät pian kaupaksi. Isäntä ja Simo ensimmäiseksi ehtivät saada vesiharmaasta vaatteet itselleen.
Talojen pohjoispuolella levisi ruohoinen Korsijärvi laajoine rantoine, pillistöine, kukkaruohostoine, eteläpuolella oli peltoja monta kivenheiton matkaa. Taloilla oli yhteinen iso nuotta, ja nuottakoppi seisoi Yli-Tuomon palstalla, lähellä järven rantaa. Kopin ja talojen välillä kasvoi tiheätä lepikköä ja koivikkoa, monta tynnyrinalaa kummankin isännän maata.
Helka katseli Topiasta kernaammin kuin ketään muuta miestä; aina oli hänellä Topiaan varalle iloinen sana, kaksikin. Yli-Tuomon ja Ali-Tuomon asukkaat eivät olleet vanhemmissakaan miespolvissa riidelleet keskenään enempää kalavesistä kuin raja-aidoista ja syönnösmaistakaan.
Lyhyenä aikana, jonka eli vahingon jälkeen, ei hän nähnyt tervettä päivää. Kuolema kuitenkin tuli ja onnettoman tuskat lopetti. Yli-Tuomon karjaa Simo sitte kaitsi monta vuotta. Miehistyttyään lähti hän ulos maailmaan, teki työtä ja elätti äitiänsä.