Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025
Nämä kysymyksessä olevat harrastukset pantiin niin paljo ylemmäksi yksityisiä harrastuksia, että oikein häpesin ahdasmielisyyttäni, kun mieleeni tulivat tällaiset ajatukset: »voi, mitä hyödyttääkään voitto kuollut-raukkoja, leskiä ja haavoittuneita, jotka kenties koko elämäkseen jäävät vaivaisiksi». Vastaukseksi näille arkaileville kysymyksille juolahti mieleeni sellaiset vanhat koulukirja-dityrambit kuin »kunnia palkitsee kaikki». »Mutta kuinka silloin käy, jos vihollinen saapi voiton?» kysyin kerran ääneen upseerituttavieni seurassa. »Shh!» Minua kehotettiin kiihkeästi vaikenemaan.
Mutta helppo ei aivan voitto ollut. Kaatuneiden ruumiit täyttivät kentän ja synnyinmaa oli saanut maistaa monen uljaimman poikansa sydän-verta. Muutaman päivän jälkeen nähtiin eräänä iltana kirkkomaalla äänetön ihmisjoukko seisovan avoimen haudan partaalla. Likinnä oli kaksi vanhusta, mies ja vaimo, sekä nuori, kalvea neitonen.
Kenpä kurja kyntää tuolla? »Kyntää Suomen suuri suku, jonk' on aavat hengen alat, jonk' on laaja lasten luku.» Eikö suojaton nyt Suomi, kun sen poiat parhaat läksi? »Täten Suomen suojelemme, teemme verin tiettäväksi: Suur' on aika, tuntureilta kajastaa jo päivänkoitto. Yhtyy Väinön heljä heimo, veljet: kuolema tai voitto!
Nuoruus, hurja uljuus ja luja päätös saada voitto tai surma, olivat antaneet nuorukaiselle voimaa pysytellä Euroopan parhaan ritarin rinnalla; sillä semmoiseksi Dunois'ta kehuttiin, ja syystä kehuttiinkin siihen aikaan.
"Jos minulla vain olisi voimaa ainoastaan niin paljon voimaa, että voisin pääkallosi särkeä sotanuijallani". "Minä soisin, että teillä olisi se voima, armollinen herra", sanoi de Vaux, "ja tahtoisin myöskin asettua sen käyttämiselle sillä tavoin alttiiksi. Voitto olisi kristikunnalle suuri, jos Thomas Multon olisi kuollut ja Leijonasydän taasen entisellään".
Teinkö sen minä, Lebeau, teinkö sen vai en, häh? Minä tein sen, vaikka kaikki muut olivat vastaan ja selvästi osoittivat vastenmielisyytensä teitä kohtaan... Ja paljoko piti minun saada vaivoistani Tom Lewisilta? Eikö meidän pitänyt jakaa tasan voitto kaikista tilauksista ja viinitynnöreistä, jotka te tähän taloon hankitte? Oliko sopimus sellainen vai mitä?» »Oh, yes... Niin se oli...»
Me ilmi-tuhon Olemme omat, kelle tulkohonkin Rukoilemamme voitto; joko sua, Kuin vierast' ilkiötä, talutellaan Kahleissa Rooman kaduilla, tai astut Sa voittoriemuin maasi raunioilla, Kädessä palmu, siit' ett' uljahasti Sa vaimos veren vuodatit ja lapses.
Sä oppia sait, että, vaikka Herra Suo sujuja, hylkää kuitenkaan. Tää oike'uden voitto sorron yli Ja valon voitto yli yöhyen Siit' eikö löydy vankat varmuustiedot Sivuilla Suomen aikakirjojen? Vai eikö kauniina kuin kukkaranta Aalloista ajan noussut Suomenmaa? Ja sotaratsuin, sorron, ruton alta Se noussut, nähnyt aikaa armaampaa?
KULLERVO (ikäänkuin itsekseen). Voittaja tämäkö voitto! Lahon pökkelön kumosin, Jolt' oli aika tarmon syönyt, Minä, kuin kavala rosvo, Uniset manalle muutin. Sekö kunniatekoni, Sekö kiihkojeni kukka! Minä äsken jännitetty Olin, kuin vireessä jousi, Joka saalista himosi. Jousi laukesi, Saalis sortui, Jänne veltoksi valahti.
Siten päättyi ensimmäinen suurempi kahakka. Mutta se voitto meille siitä kumminkin tuli, että ruokaa runsaasti ja hyvää siitä päivästä lähtein saatiin. Kukaan ei kuolemaan tuottavaa vammaa tällä kertaa sentään vielä saanut, vaikka ei sekään vallan kaukana muutamilta ollut. Tämmöisiä kahakoita sattui sitä paitsi usein miehistön omassakin keskuudessa.
Päivän Sana
Muut Etsivät