Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Voileivät kaivetaan esiin, kaivetaan juustokäärö ja kalakäärö ja keitetyt munat, ja ateria alkaa. Olutta saa ostaa siellä täällä olevista myymälöistä, joista siis haetaan särvin. Niin kodikasta, niin »nättiä»! Yli koko kentän lepää sopusointua ja rauhaa. Ei rähisevää ääntä kuulu mistään, ei toraista sanaa, ainoastaan tuota samaa laulua kaikuu sieltä, täältä, tammien juurilta.
Tuosta hän huusi oven takaa vähäisiä taita-niskasportaita alaspäin: "tuokaat ylös tee ja voileivät!" Vähän ajan perästä, jona minä istuin ja katselin ympärilleni, ajatellen itsekseni ja kuunnellen neulomista huoneessa sekä sitä nuottia, jota kalkutettiin pihan toisella puolella, ilmestyivät nämät tarjottimella ja näyttivät olevan minulle aiotut. "Minä olen tuntenut teidät", lausui Mr.
Vielä kerran otti hän hänen kädestään vastaan kaikki nuo lohduttavaiset voileivät, mutta hän kiitti aivan toisin kuin ennen. Hän antoi Marthan vielä kerran aika lailla läksyttää itseään, ja häntä kovin pahoitti, että vaan perästäpäin hiljaisuudessa taisi kiittää häntä voimatta seurata hänen uskollista neuvoansa.
Lapset, joita ei koskaan ilman valmistusta käynyt näyttää kellekään, ajettiin äkkipikaa ulos, niin että kaikki leikkikalut jäivät ympäri lattiaa, puoleksi pureskellut voileivät tuoleille ja koko huoneesen omituinen haju, jota korkeintaan voi sietää omilla lapsillaan. Päivästä päivään kului hänen elämänsä lakkaamattomassa puuhassa.
"Te pääsette vapaaksi lapset", kuului ihanan soiton tavalla heidän pienissä korvissansa ja yhtä sukkelaan kuin eukko oli saanut sinisen kapottinsa, olivat lapsetkin kadulla ja pian jokainen omassa kodissaan, voileivät kädessä. Tiina-täti kiiruhti likimäisen naapurin luo, saadaksensa todenperäisen selvon tästä tärkeästä uutisesta.
Paksu ja lyhyt sekä puujalkainen oli tämä "haubitsari," niinkuin ainakin Wallan kutsui häntä. Saara tuli kahvi ja molemmat voileivät lautasella.
Talon omat pojat saivat voileipänsä ja saattoivat vieraita kaivolle asti, voileivät hampaissa juosten. Siinä yhtyi heihin Musti, ja Vesa neuvoi: Anna koirallekin voileipää! Se... Musti se! suostui Juso, haukkautti voileivästänsä palan ja ryhtyi itse loppua syömään, ja vieraat poistuivat eväinensä. He olivat nyt syöneet tavallista herkullisemman aterian.
Marianne huusi luokseen nuo neljä muuta lastaan, jotka hyppivät heidän ympärillään nuoressa vihannuudessa. "Tulkaa nyt, lapset! Nyt on aika ruveta syömään." He tulivat juosten, ja pöytä katettiin hienolle nurmikolle. Kun Mathieu oli noutanut vasun, joka riippui pienokaisen vaunun edessä, otti äiti esiin voileivät ja alkoi jaella niitä.
Muuan viaton kuoriainen, joita keväisin asustelee seinänraoissa, oli sattunut asettumaan viilipytyn laidalle, josta se lähti kulkemaan viilin yli niinkuin ihminen kulkee jään yli. Tuskin olivat lapset sen huomanneet, kun he heittivät lusikat ja voileivät luotaan ja juoksivat vavisten nurkkaan. Mikä teitä vaivaa? huudahti Jaana suuttuneena. Lapset eivät vastanneet.
Päivän Sana
Muut Etsivät