Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Pitkäksi aikaa ei ajo päässyt keskeytymään, mutta sen verran oli Repo sentään saanut hengähtää, että pääsi metsän peittoon, sakeaan näreikköön, joka oli täynnä mutkittelevia karjan uria ja jossa hänen oli helpompi paeta kuin koirien seurata, niiden kun taas oli täytynyt ottaa vainu avukseen, ja se viivytti.
"Siitä asiasta hän voi olla rauhassa, sillä hänellä ei ole yhtään vahinkoa. Kuitenkin viivytti hän asessoria joksikin kauan; hän ei ollut kai varma luutnantistansa ja arveli että tarvitsee olla yksi varalla," virkkoi oikeusneuvoksen rouva. "Oi, Jumala, kun nainen voi sillä tavalla käyttäytyä," virkkoi nainen päähineessä ja heilutti päätänsä, niin että höyhenet keikkuivat.
Se on kuin sotilaan jäykkä varustus, joka voi pitää hänet pystyssä vielä kuolettavasti haavoitettunakin.» Kuningatar viivytti hetken vastausta ja mietti. Sitten kohotti hän päänsä pystyyn sanoen: »Mahdotonta!... Löytyy ylpeys, joka on tuota korkeampi... Toivon, että asiat jo tänä iltana muuttuvat niinkuin sanoin.»
Eikä aavistanut kuinka Heikissä kiehahti. Heikki viivytti vähän vastaustaan. Hänen oppinsa on painunut minuun niin syvälle, että tulen ikäni siinä elämään. Hän on yhäkin ihanteeni; hän oli suurempi kuin yksikään suomalainen. Hänen kengännauhojansa ei ole vielä kukaan kelvollinen päästämään! Hm, pani Eemil. Ihailenhan minäkin Snellmanin herätystä enkä kiellä hänen vaikutuksensa laajuutta.
Paljon haasteltiin vielä kaikenlaisista asioista. "Sinä tahdot kaiketi päästä Caesarin tienoille?" lausui Burrhus vähän ajan jälkeen kysyväisellä äänellä. Cineas viivytti vastaustansa. "Kyllä", sanoi hän viimein, kun ensiksi olemme saaneet jotakin tietoa Labeon kohtalosta." "Olisi etuisampi, jos menisit hänen luoksensa", vastasi Burrhus.
Abidan riensi kaitoja portaita ylös, ja, saapuen jollekin astuinten lomapaikalle, kääntyi yhtäkkiä ja halkaisi lähimmäisen takaa-ajajansa pään. Hän paiskasi kookkaan ruumiin seuraavia vastaan, viivytti näin heidän edistymistänsä ja ennätti rakennuksen katolle. Kolme vartiakunnan soturia kiiti hänen jälessään. Yksi heistä, joka oli varustettu keihäällä, heitti tämän päällikön perään.
Sanoitte äsken, jatkoi kivalteri, teillä olevan lompakossanne hienojen naisten teille lähettämiä kirjeitä... Paholaisen eukko kuuluu myöskin parempiin rouviin ... minä tahdon nyt nähdä, onko teillä rakkauskirjeitä häneltäkin ... ottakaa siis nopeasti esiin kalliit aarteenne! Mustalainen viivytti vastaustaan, osoittamatta ilmeelläkään aikovansa totella kivalterin ystävällistä kehoitusta.
Vaan nepä aina kerta kerralta väsyvälle poika ressukalle eivät olleet sattuneetkaan paraiksi raskaita. Ei tarvinnut monta viedä ennenkuin itku tuli toiseksi kantajaksi. Sepä toveri vaan viivytti, että alettiin perillä torua ja sanottiin olevan laiskuuden syynä. Käskettiin joutua pikemmin takasin. Mutta se oli mahdotonta, aina kävi matka pitemmäksi ja itku hartaammaksi.
Siihen poika kuin vastaväitteeksi huomautti: »Ei siinä ollut viemistä kenellekään: se oli jo kuollut.» »Kuollut!» huudahtivat aikaiset. »Niin. Se oli tyttö, pikku Kaisa. Kuoli kadulla.» »Sinä kai tiedät, minne äiti on mennyt?» kysyi lehtori pojalta. Poika viivytti vastausta aivan kuin ei olisi ollut oikein varma paikasta ja sanoi viimein: »
"Minä olen pohjan periltä", vastasi Jussila, sillä hän se oli, joka näin yht'äkkiä oli ilmestynyt. "Niin minäkin", huudahti Antti iloisena. "Minä olen melkein kuin maanpakolaisena kodostani", jatkoi Jussila kolkosti. "Niin on minunkin laitani", virkkoi Antti ojentaen kätensä. "Olipa tämä kohtaamisemme kumma. Mutta miksi sinä olet kotopakolaiseksi tullut?" Jussila viivytti vastausansa hetkisen.
Päivän Sana
Muut Etsivät