Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Vaikka kova virta syöksi Mowa-kallioita vastaan ja huuhteli niitä, niin joki kuitenkin luisui mahdottomien aaltojen läheisyyteen, jotka tulivat putouksesta, ja vaikka soutajat ponnistivat kaikki voimansa, pitääkseen venhettä kallioiden ja virran vasemmalle ryöppyävän juoksun välillä, niin huomattiin pian selvään, että se nähtävästi läheni jälkimäistä.
Näissä tuumissa ollessaan huomasi hän kerran kaksi venhettä lähenevän rannikkoa. Nyt päätti Cook käyttää tilaisuutta hyväkseen ja ottaa vangiksi venheiden miehistön, saadakseen sitten heidät hyvällä kohtelulla puolellensa.
Mutta myöskin Cook näki parhaaksi sillä kertaa lähteä takasin laivaansa. Seuraavana päivänä huomasi Cook rannalla koko joukon alkuasukkaita ja kun hän halusi hartaasti päästä heidän puheilleen, miehitti hän kolme venhettä, otti Banks'in, Solander'in sekä Tupian mukaansa ja läksi soutamaan taas rannikkoa kohden.
Kun hän kiinnitti soutuaan, oli isällä täysi työ pitää venhettä oikeassa suunnassa. Minä tässä oikeastaan syyttömin olen. Minä en ole mitään löytänyt. En ole muuta kuin ollut apuna korjaamassa.
Kauhuissaan pakolais-raukka katsoi vanhusta, joka todellakin ohjasi venhettä varmasti ja suoraan. Amalasuntasta tuntui, että Karon vei häntä Styxin yli varjojen harmaaseen valtakuntaan. Hän kääri poimullisen vaippansa tiukasti ympärilleen. Muutamien aironvetojen perästä olivat he perillä. Dolios nosti vapisevan ruhtinattaren venheestä.
Kerran täytyi venheen kulkea erään niemekkeen ohitse, jolla kasvoi pitkää ruohoa. Suuri joukko maanasukkaita näkyi hyökkäävän sinne, saadakseen mukavia asentoja. Venheen verkalleen nientä lähestyessä, meni muutamia villeistä kallioille ja viittasivat venhettä tulemaan lähemmäksi.
Venhe oli silmänräpäyksessä vesillä, purje vedettiin ylös, miehistä istui toinen perään ja toinen airoille, Risto ja Olli makasivat keskellä venhepohjalla. Tuuli vei venhettä pimiässä niin että vesi tohisi koskena kokassa. Matkustajat eivät ensiksi puhuneet yhtään sanaa toistensa kanssa. Risto kysyi viimein perämieheltä: "Kuinka pitkä venhematka on?" "Viisikymmentä virstaa", vastasi perämies.
Kauniilta se näyttääkin, vakuutti Aspela, istuen keskellä venhettä, ja rupesi laulamaan: Nyt ääni raikas raikuu Suomen rannalla, Ja sävel kaunis kaikuu Kesä-ilmassa. Koettelin vaan, kuinka ääneni Limingan lahdella raikuu, virkkoi hän naurahtaen ja alkoi soutaa Lumijoen kirkkoa kohti. Menettekö Lumijoelle, isäntä? kysyin minä. Sinne ajattelin mennä, mutta paras taitaa olla, että vähän syömme.
Järvi oli nyt kokonaan tyyntynyt, ainoastaan hiljainen maininki kävi vielä monipäiväisen tuulen jäleltä ja leikutteli vähän keveää venhettä. Siellä täällä tuonnempana näkyi muitakin onkimiehiä. Nyt koetetaan, kumpi meistä on parempi kalamies. Minä tietysti! ja samassa vetäisi Elli kalan venheeseensä. Särki! Se on kovin moukkamainen kala, semmoinen tuiki tavallinen, poroporvarillinen.
Päivän Sana
Muut Etsivät