Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. toukokuuta 2025
Ei Jeriko milloinkaan yhtynyt paimenlauluihinkaan, paitsi erääsen, jossa toivotaan päivän loppua sanoilla: "Mene päivä männikölle, Viere vemmel koivikolle, Päästä paimenta kotihin, Laske lasta lämpimähän, Vilusta värisemästä, Pakkasesta parkumasta!" Pistäytyipä poika toisinaan kotoakin rukkiukon mökkiin ja vasta iltamyöhällä saapui pirttiin, jossa hänen leposijansa oli.
Ja hän vierähti lattialle hänen eteensä, kiertäen kätensä hänen polviensa ympärille ja painaen päänsä hänen syliinsä. »Tapa minut!» huusi hän epätoivoissaan. »Anna ensin anteeksi, ja tapa sitte!» Kun Kyllikki tunsi hänen käsivartensa jalkojensa ympärillä, niin hän lakkasi värisemästä ja tunsi itkunsa ja tuskansa tyrehtyvän siihen puristukseen.
Mene päivä männikölle, Kule kulta kuusikolle, Karkaa kataikolle, Lennä lehmäslypsykselle; Päästä paimenta kotihin Vilusta, pahasta säästä, Vilusta värisemästä, Pakkasesta parkumasta, Kannikkoa kaivamahan, Pyttyjä pyältämähän, Voivatia vuolemahan, Kirnua kolistamahan.
KULLERVO. Sulle kerron: Rannalta, vesikiveltä Tapasin ihanan immen, Kalevaisen kasvoiltansa. Jotakin hänessä liikkui Mun vereni vastinetta, Joka liikutti minua: Muoto yksin ei vetele. Siin' istui se, nyyhki, itki. Tytön korjasin, omistin Kuin marjan varisemasta. Tuolla kuusen alla sitten Kaunista kisauttelin. Mutta se makea marja Vaihtui varsin katkeraksi, Kun tyttö sukunsa kertoi
Päivän Sana
Muut Etsivät