United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
»Rovasti piti kauniin saarnan tänään», sanoi eversti. »Kyllä», huokasi everstinna, »hän puhui hyvin kauniisti Jumalan rakkaudesta ja Vapahtajan syntymisestä sekä kehoitti ihmisiä rakastamaan toisiansa, mutta Jumala paratkoon, lähimmäisenrakkautta näkee sangen vähän!» »Kirkossa oli äärettömän paljo väkeä», virkkoi Aksel. »Oikein koomillista täällä maalla katsella kirkkokansaa.
Pian Vapahtajan sijaan on heillä Mahometi, ei kuitenkaan jumalallisesta vaan propheetan arvosta, jonka kautta Jumala olisi ilmoittanutse.»
Jollei, etsi Jumalamme, Vapahtajan veressä Tarjoama armo kallis, Nöyrry ristin edessä; Tunnustele syntis siinä: Karitsa Hän Jumalan Verellänsä puhdistavi Synnit kaiken maailman. Jesus syntyi. Jesus syntyi Vapahtaja Syntisille armoinen, Ylipappi uskollinen, Ystäväksi kaikillen: Minullekkin armoansa Lahjaks' antaa, ilolla. Janooville lähtehestä Elon tarjoo eloa.
Minä rukoilen sinun edestäsi ja pyydän ristiinnaulitun Vapahtajan kalliin veren kautta Herralta Pyhän Hengen lahjoja, että sinä kääntyisit ja uskoisit evankeliumin, että me vielä näkisimme kylmän rautakangen muuttuvan pyhyyden astiaksi, Herran palvelukseen soveliaaksi.
Täti kumminkin selitti sen myöntymykseksi ja alkoi lukea Markuksen evankeliumin viidettä lukua, kuinka Jesus paransi riivatun, joka sitte istui kuuntelemassa Vapahtajan sanoja.
Mikä lieneekin ollut syynä ainoastiko se, että nämät sanat muistuttivat hiljaista pyhäaikaa vai sekö, että ne muistuttivat Vapahtajan läsnäoloa sairasvuoteitten ääressä mutta tytön ahkerat sormet nyt lakkasivat nypläystyöstään ja kietoutuivat alas kumartuvan isän kaulaan. Kumpaisetkin, sekä isä että tytär, olivat hyvin herkkätunteiset, sen vieras helposti näki.
Jo nelivuotiaana tunsi André Pietarin, Jaakopin ja Johanneksen, kun nämä seisoivat hänen edessänsä kuva Raamatun puupiirroksissa, ja Vapahtajan päätä ympäröivästä kunniasätehiköstä oppi hän kaikkialla löytämään Jesuksen. Kun on yö, unelmiss' ollaan.
Joulu-aamuna, kun papit tulivat temppeliin, näkivät he heidät rinnakkain lattialla. Kuvien päältä oli peite poissa ja auringon kirkkaat säteet valaisivat ihanan orjantappuroilla kruunatun Vapahtajan pään. Päivän tultua eräs vahva, jylhä ukko itki niin, kuin itkevät lapset ja naiset.
Niin, pian on päivä valkeneva, turhaan on se kaikki sumut summat vetävä ympärilleen ja väkisin valkeava! Peljäten tähystää porvar' ikkunastaan ulos, yö jättää jälkeensä muutaman mustan täpän hän tähystelee ja valon voittaen kasvaa kasvamistaan murhateline hirviöksi. Uudesti kärsien luopi ristiin-naulitun vapahtajan häväisty kuva rukoilevan silmänsä isän puoleen ylös.
Hän osasi puhua, puhua hyvin uskonnosta, hän tunsi monta raamatun paikkaa, hän ymmärsi sekä ristiinnaulitun Vapahtajan tarpeen, että ne vaatimukset, jotka tämä hänelle oli asettanut, mutta ei hän ollut vielä tosiaan antanut sydäntänsä eikä luottamustansa Hänelle, eikä siis myös koskaan toden teolla päättänyt Jumalan avulla syntiä hyljätä.