Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. toukokuuta 2025
Vuoden 1890 semstvo-uudistus ei ainoastaan tahtonut muuttaa sitä kuuliaiseksi virkavaltaiseksi laitokseksi, vaan samaan aikaan sen säätyyn perustuvan vaalijärjestyksen kautta ajaa uuden kiilan siihen salassa piilevään yhteiskunnalliseen vastakohtaan, mikä vallitsi vapaamielisen aateliston ja talonpoikien välillä. Tämä isku oh torjuttava! Mutta miten?
Kun vaalijärjestyksen seula, jonka olisi sihdattava Suomen kansasta esille sen yhteiskunnalliseen lainsäädäntöön kykenevin ja pätevin valiomiehistö, toimii siten, että melkeinpä puolet eduskunnan jäsenistä ovat ruumenia, vain perin alkeellisesti pystyvät minkäänlaiseen älylliseen, rakentavaan yhteiskuntatyöhön, niin se ei todista hyvää tämän seulan rakenteesta.
Kaikesta yleisestä äänioikeudesta huolimatta vaikuttaa vaalijärjestyksen keinotekoisuus sen, ettei kansa välittömästi tunne ja tunnusta eduskuntaa omakseen, omaksi yhteiskunnalliseksi parhaimmistokseen, oman yhteiskunnallisen tahtonsa välittömäksi elimeksi. Hedelmästä puu tunnetaan!
Uhkaavista enteistä huolimatta julkaistiin 26 p. heinäkuuta v. 1830 nuo kuuluisat asetukset painovapauden lakkauttamisesta, eduskunnan hajoittamisesta ja vaalijärjestyksen mielivaltaisesta muutoksesta. Varomattomampaa toimenpidettä ei juuri voinut ajatella: revolutsiooni puhkesi ilmiliekkiin jo 28 päivänä ja kolmipäiväisen kiivaan ottelun perästä oli kuningas Kaarle X:n hallituskausi loppunut.
Käskykirje luetteli kaikki toisen duuman synnit, joista suurin oli kielto luovuttaa sosiaalidemokraattiset salaliittolaiset, ja ilmaisi myöskin vallankaappauksen varsinaisen syyn, kun se seuraavalla tavalla perusteli uuden vaalilain välttämättömyyttä: "Tähänastisen vaalijärjestyksen epätäydellisyyden johdosta duumaan on kuulunut henkilöitä, jotka eivät ole olleet kansan tarpeiden ja toivomusten todellisia edustajia.
Päivän Sana
Muut Etsivät