Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. heinäkuuta 2025
"Hän on lunastanut kaikki sitoumuksensa täällä Traddles'inkin vekselin, niinkuin muistat, rakas Agnes ja sentähden sopii meidän päättää, että hän menestyy hyvin. Mutta mitkä ovat viimeiset uutiset hänestä?" Hymyillen pisti Mr. Peggotty kätensä povitaskuunsa ja otti siitä kokoon taitetun paperikääryn, josta hän suurella huolella veti esiin vähäisen, oudolta näyttävän sanomalehden.
Hän kuunteli suurimmalla tarkkuudella ja sanoi hellästi, kun olin päättänyt: "Se ilahuttaa minua, Sir! Nämät ovat parhaat uutiset, joita olen moneen aikaan kuullut. Voi, voi, voi! Ja mitä nyt aiotaan toimittaa tämän onnettoman nuoren naisen, Marthan, hyväksi?"
On todella sangen ihmeellistä, kuinka nopeaan kaikki uutiset lentävät Kafferien kesken. Saattaapa sanoa, että koko kansakunta on sen päällikön vakoojia, jonka yliherruutta se tunnustaa, ja Eurooppalainen havaitsee, että hänen pienimmänkin tekonsa on huomannut ja huolellisesti muistoonsa pannut joku tuntematon ja näennäisesti näkymätön salanuuskija.
Kuulepas, kuinka vanhat sinun poikasi oikeastaan ovat tähän aikaan? *Matti*. Minunko poikani? Oh, eivät ne ole vanhat ollenkaan. *Kaisa*. Mitä sinä sanot? *Matti*. Minä tarkoitan, että ne ovat ihan pienet ... pikku lapsia vain. *Kaisa*. Mutta minä muistelen, että se oli juuri siihen aikaan... Hän varmaankin tahtoo ensinnä ehtiä kertoa suuret uutiset.
Puhukaa! ilman pelotta, varomatta, ilman tarpeetonta alkupuhetta. Kolmen vuoden levollisuuden perästä, jos Jumalan tahto on meille taas saattaa murhetta, minä voin tyynesti kärsiä koetusta; ja, jos tarpeen on, voin voimistuttaa häntä myös sitä kärsimään. Sanon uudelleen, Lomaque, puhukaa suoraa! Minä tiedän uutisenne olevan pahoja, sillä minä tiedän jo edeltäpäin että uutiset ovat Danvillesta".
"Sire", herttua vastasi, "oikeastaan vaan syvä surumielisyys minua vaivasi, olin jo vallan joutua epätoivoon ... ja se on tauti, jota ei mikään paranna. Tänä aamuna uutiset Granson'ista vähän voimiani virkistivät, ja nyt olen tässä, teihin viimeistä kertaa vetoomassa." "Vai niin!" kuningas sanoi, "joko nyt...
Meillä oli erityinen kirja, jonka nimitimme »rauhanpöytäkirjaksi», ja johon me jäljensimme kaikki kirjoitukset, todistuskappaleet ja uutiset, jotka jollain tavalla koskivat rauhaa. Sinne kirjoitimme myöskin »rauhanaatteen historian», niin lavealta kuin onnistuimme saamaan tietoa siitä, ja lisäksi filosoofien, runoilijoiden, lainoppineiden, ja valtiomiesten lausuntoja asiasta.
Eräänä aamuna tapahtui että tohtori oli ajanut kaupunkiin omalla hevosella. Kun ajoi pääkatua alas, seisattui hän klubbin edustalle. Hän oli erään lukuyhtiön jäsenenä ja meni klubbista noutamaan viimeiset kirjallisuuden uutiset. Siellä tapasi hän tuon ennen mainitun asiamiehen. Nuori mies seisoi somilla säärillänsä, nojasi milloin toiseen, milloin toiseen, ojensi niitä ja kierteli viiksiänsä.
Hän ei jaksanut olla sisällä, vaan meni ulos, ja suuret kyyneleet virtailivat hänen sinisistä silmistänsä. Ullan uutiset olivat loppuneet. Hän läksi kotiinsa. Ulla oli asiansa hyvin toimeen saanut, mutta ei hän kumminkaan näyttänyt tyytyväiseltä; pistävä tunto vaivasi häntä.
Minä olen palvelijana herra Louis Trudaine'lla, joka asuu tässä sisarensa, neiti Rosan, kanssa. Te olette palvelijana herra Danville'lla, jonka oiva äiti on saanut aikaan naimisliiton hänen ja nuoren emäntäni välillä. Koska molemmat olemme palvelijoita, ovat hauskimmat uutiset, mitkä meitä voi viehättää, ne, jotka koskevat isäntiemme onnea.
Päivän Sana
Muut Etsivät