United States or Madagascar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Nytpä: millon taasen silmä kauvas kantaa Halki avaruuden äärettömän helman, Jossa kultapallot hymiseväs pauhus Ympärsinkoilevat, ylistäen luojaans; Mutta katso: taasenpa nyt hämäräinen Pyhä peittää mun, ja vaipua sen kohtuun Tahtoisin mä uneksumaan ainiaaksi Ijankaikkisuuden autuasta unta. Mutta pois jo kauvas tämä houre Vallaton ja jalosti nyt iloitkamme, Sillä ankarahan toki tämä hetki.
Ja toki tahtoisin uneksua, uneksua vaan. Siis tule, soma kuusi ja viihdytä mua nukkumaan. Tule, kultahinen kuusi ja saata mua uneksumaan kuolon unta, ja sitten hiljaisesti haudallani hymise. CONON. Mitä on tekeillä ja miksi kuulin valitushuutoja? KARIN. Anian! CONON. Haa! KARIN. Ja Margareta tuossa! CONON. Ojennellen tomussa? KARIN. Miksi näin? Oi nouse ylös, mun kulta sisareni!
Riutumuksen kelmee yö, Jonka synkee muoto poveheeni painui Yksin käydessäni vuoteen lepohon. Tuonne tänne siinä mietiskelin kauvan, Kunnes vihdoin aatokseni valkeus Muuttui sumuhäiriöksi himmeäksi, Kuvitelman tenhosauva vallan sai, Ja niin sielu unta uneksumaan päätyi, Unta kummaa, jota kertomaan nyt käyn.