Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Melkein kaikki Kustaa Aadolfin jälkeiset sotapäälliköt, jotka eivät olleet vieraalla maalla hävittäneet saalistaan, vetäytyivät takaisin Ruotsiin suuret rikkaudet mukanaan, rakensivat komeita linnoja sekä Tukholmaan että maaseudulle ja elivät lopun ikäänsä ruhtinaallisen ylellisesti ja sotilasmaisesti.
Rouva Y. oli pannut tavaransa kokoon ja minulle hyvästiä heittämättä matkustanut »Döbelnissä» Tukholmaan. Turhaan koetin arvata syytä tuohon yht'äkkiseen muutokseen. Mutta se minulle kuitenkin oli heti kohta selvillä, että olin voittanut. Mieheni oli muutamia päiviä alakuloinen ja hajamielinen eikä tietysti antanut mitään selvitystä siitä, mitä heidän välillään oli tapahtunut.
Veneen ynnä muut siinä mukana olevat tavarat lahjoitti hän minulle. Pussissa olevain vaskirahojen huomasin tekevän yhteensä viisikymmentä ruplaa. Veneeni jätin Ahvenanmaalle ja seurasin vankeineni laivaston mukana Kapellskäriin, josta amiraalin antamalla espingillä jatkoin matkaani Tukholmaan. Perille saavuin kesäkuun yhdeksäntenätoista päivänä.
Talon oma laiva, Toivo, joka oli käynyt Englannissa sen jälkeen, kun viimeksi kuulimme siitä puhuttavan, varustettiin nyt, niinkuin sanottiin, vartavasten viemään kreivillistä pariskuntaa myötäjäisineen Tukholmaan. Mutta luultavasti ei matka tulisi laivan isännistöllekään tappiota tuottamaan.
Vähän ajan päästä Jakobsson'in lähdettyä saapui Tukholmaan ylipäällikkö Fleming itse päävahtiin. Hän tuli lähemmin tiedustelemaan yöllä tapahtunutta kapinallista rettelöä ja kuulustamaan niitä, joita takaa ajettaissa oli saatu vangiksi.
Viimein sanoi Ester hieman epäröiden: "Kiitos, rakas Bengt, huolenpidostasi. Mutta ... mutta ... tarkotatko, että äiti jättää meidät ja muuttaa Tukholmaan?" "Kyllä, niin ajattelin", vastasi Bengt tyyneesti, "kuten äsken sanoin, jää hän täällä niin yksin, ja sitä paitsi on hän entinen tukholmalainen, ja minä ajattelin, että vanhuksilla voisi olla hauska yhdessä.
Herman, ajattele toki, että meidän kaikkien pitäisi pyrkimän yhden Isän lapsiksi.» Tähän asti paroni luki tädin kuullen, mutta hänen äänensä rupesi värähtämään, ja hän luki lopun hiljaa. Sitte hän mietti kauan itseksensä ja sanoi vihdoin: »Noh, koska tämä nyt näin on tapahtunut, saahan niin olla, mutta sekä kotiväelle että vieraille on paras sanoa paronittaren lähteneen Tukholmaan ymmärrättekö?»
Vihdoin tulin minä Tukholmaan, minä olin siellä samassa piirissä ... minä ylennyin, niinkuin minä luulin.
Tämän johdosta varoittaa tekijä prinssiä lähtemästä Jakobsdal'iin ja Tukholmaankin paitsi valtiopäiväin aikana, sekä neuvoo häntä lopuksi "ehkäisemään vihollisten tuumat ja tarkastuksen varjossa kokoomaan sotajoukkoja ja lähtemään näillä Tukholmaan; siellä tapaa hän, puolustajia enemmän kuin luuleekaan.
Hänen sukulaisensa sanoivat hänelle selvään, että hän tekisi paraiten, jos hän jättäisi koko paikkakunnan. Viola teki sen ja tuli Tukholmaan. Hänen vähäinen perintönsä oli supistunut niin, ettei hän voinut elää koroilla, vaan täyttyi ruveta käyttämään pääomaa, joka kahden vuoden kuluttua vallan loppui.
Päivän Sana
Muut Etsivät