United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Muuan kaasulyhty, gootilaisen parvekkeen alla, tiputti pitkulaista hohdettaan hyvin hitaasti liikkuvaan veteen, jonka henkäykset tuntuivat korvaan ihan samalta kuin heikko huokailu. Ainoatakaan askelta ei kuulunut kaikki oli kuollutta ja äänetöntä lyhdyn alla leikki vain varjoja alaspäin pitkin märkää seinää, häviten veteen ylöspäin pitkin märkää seinää, pujahtaen parvekkeen taakse.
Se näkö oli ollut siinä nähtävä ainoastaan silmänräpäyksen sitten oli se kadonnut. Mutta se, jonka silmä oli, oli nähnyt silmänräpäyksessä, minkä tarvitsi. Eeva kun oli kaatanut rohtoja lusikkaan lähestyi hiljaan sairasta ja tiputti varovasti, jottei hän häntä herättäisi, hänen suuhunsa lusikan sisällön. Ovi lähimmäiseen kamariin oli vähän raollansa.
"Hullu lapsi!" lausui hän "kuka on sinuun istuttanut tuon sadun, jonka minä luulin jo aikojen kuluessa kadonneeksi?" Mutta juohtuipa nyt ajatus kapteenin mieleen, joka laukasi leimauksen, äärettömän vihan leimauksen hänen silmistänsä. "Haa! provasti!" huusi hän ja sanomaton katkeruus tiputti polttavaa vihaa hänen isällisille tunteilleen. Provasti!
Pentti Esanpoika otti esiin pienen pullon taskustansa, tiputti vähän sen sisällöstä ammoittavaan haavaan ja sitoi sen sitten semmoisella nopeudella ja taitavuudella, joka todisti täydellistä mestarillisuutta välskärin ammatissa.
Omituisin, samalla hidastelevin ja joustavin askelin hän nousi sillalle ja tuli Adelsvärdin luo laski valkoisen käden nuoremman ystävänsä olalle ja kysyi: Mitä sinä täällä toimitat? samalla katsellen joka puolelle pitkin rakennuksia lääkärin tutkivalla silmällä. Hän viittasi juuri siihen taloon, missä gootilainen kaari koristi pientä parveketta ja kaasulyhty tiputti hohdettaan veteen.
Ajatus noista lämpösistä huoneista matami Torvestad'in asunnossa, hänen hauskasta sijastaan Saaran vieressä, pehmeistä, hienoista käsistä, millä Saara tarjosi hänelle teetä, johon matami sanomattoman suurena suosion-osotuksena tiputti pari pisaraa rommia se ajatus häntä seurasi kaikkialla; hänen juuri ollessansa mitä ahkerimmassa puuhassa sillien tähden, ilmautui lempeä, melkein haaveksiva hymy hänen vanhaan kippari-naamaansa, vaikka harvat sitä huomasivat tai ymmärsivät.
Muut ne kantoi kauhasilla, muut ne tiiskinä tiputti, minä määrin mätkäelin, puolikkoisin putkaelin omiani ohriani, kylvämiäni jyviä. "En nyt liene Lemminkäinen, en vieras hyvän-niminen, kun ei tuotane olutta, pantane pata tulelle, keittoa pa'an sisähän, leiviskä sianlihoa, syöäkseni, juoakseni päähän matkan päästyäni."
Dwining ei nyt uskaltanut puhua mitään sen enempää, vaan tiputti pullosesta, jonka veti ulos lakkaristaan, muutamia tippoja pieneen kuppiin, missä oli vedensekaista viiniä. "Tämä juoma", sanoi oppinut mies, "on nyt niin rohdoitettu, että se tuottaa unta, jota ei sais häiritä". "Kuinka kauan se uni on kestävä?" kysyi ritari.