United States or Libya ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sitten he katsoivat toisiinsa ja näyttivät hyvin hämmästyneiltä. Jaana oli paitasillaan eikä ymmärtänyt hävetä edes. Heikki hypisteli lakkiaan. Kumpikaan ei tiennyt ensin, mitä sanoisi. Iltaa, sanoi Jaana vihdoin. Iltaa. Lähdin katsomaan, kun ei ole tavattukaan tässä. He kättelivät ja vaikenivat jälleen. Mistä sinä tulet? kysyi Jaana. Ilman vaan kotoapäin.
Minä olin kuin yksi heistä, minä puhuin ja nauroin ja olin niinkuin entinen Lauri. Ne ensin katselevat vähän ja kuiskailevat ja kummastelevat, mutta sitten tulevat ne kilistämään, ja niiden silmissä on kuin tahtoisivat sanoa: »Jahah, no, tervetuloa takaisin, hauska tavata, ei ole tavattukaan pitkään aikaan». Minä olen heille kuin pahalta tieltänsä palannut tuhlaajapoika.
No, niinhän toki! Katsohan! En ollut ensin tunteakaan ka, tuota eihän olla vielä ennen tavattukaan oikeastaan kyllä minä Handolin! Har den äran! Var så god! Stig in, välkommen! Tulin juuri pitäjältä ursäkta! saatavaini kannosta ja saarnamatkalta samalla, saarnamatkalta, lukkarin kanssa. Ihan juur'ikään! Heh, heh! Var så god! Käydään sisään! Tänne saliin! Ursäkta! Tuota mitenkä sinä, mitä tietä?
Hänen siinä peilin alla istuessaan ja päivän sanomalehtiä katsellessaan ilmestyikin Antti sisälle. Hei! Hei! Hei! Eipä ole pitkään aikaan tavattukaan. Eipä kyllä. Täällä sitä vain eletään kuin talviset jänikset ja poljetaan omia polkujamme. Soisalo ei aluksi huomannut mitään outoa hänen olennossaan. Tavallista kalpeammalta hän näytti vain.