Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Oli kaksi livré'en puettua tallirenkiä, jotka taluttivat sitä, ja hän potkasi ta'apäin, niin että kengät säkenöitsivät kuni hopea, sanoi äitin Lisett; ja te ette kai olisi saattaneet huomata sellaista, etenkin te, herra luutnantti, joka olette sotilas? Nyt astui tehtaan-isäntä sisään. Hm, kirottu tapaus! tuo arapialainen ryösti itsensä irti ja karkasi pitkin katuja akkojen ja lasten yli.
Vuorotellen sitä sitte istuttiin näille, ajettiin vähän matkaa, kaaduttiin, ajettiin uudestaan ja kaaduttiin taas. Väinö ja Leeni olivat opettajina, auttoivat istumaan, taluttivat polkupyöriä ja antoivat hyviä neuvoja. Puolen tunnin perästä osasivatkin jo Arvi ja Elsa jotakuinkin varmasti ajaa, Lauri oli jo kaupungissa, oppinut toveriensa polkupyörillä.
He taluttivat keskellään neiti Rosea, tyttöä kaunista kuin pieni enkeli; häntä vedettiin milloin oikealle milloin vasemmalle, mutta tuo pikku kaksivuotias seisoi kuitenkin aina urhoollisesti omilla jaloillaan. "Kuulepas, mamma", huudahti Ambroise, "minun on vähän vilu! Annapas minullekin hieman tilaa!"
Joel ja Zipora tarttuivat Sauluksen käsiin, taluttivat hänet ylös portaita myöten ja laskivat hänet vuoteelle. Hänen voimansa alkoivat loppua; jäsenet vapisivat, ja hänen ajatuksensa sekaantuivat yhä enemmän. "Etkö, herra", huudahti Joel peljästyneenä Sauluksen kalpeista, vavahtelevista kasvoista, "etkö suvaitse minun menevän noutamaan lääkäriä?"
Kun lähestyttiin virtaista väylää, laskeutuivat ratsumiehet alas hevostensa selästä ja taluttivat niitä suitsista jonkin matkan päässä toisistaan. Mutta kun oli tultu vaarallisimman kohdan yli, hyppäsivät kaikki taas satulaan ja ajoivat hurraten rannalla odottavaa vihollista vastaan.
Herra vastasi hänelle: "Nouse ja mene kaupunkiin; siellä sinulle sanotaan, mitä sinun pitää tekemän!" "Mutta ne miehet, jotka hänen seurassansa olivat, seisoivat hämmennyksissä: he kuulivat tosin äänen, mutta eivät he ketään nähneet. Niin Saulus nousi maasta ja ei nähnyt ketään avoimilla silmillä, mutta he taluttivat häntä kädestä ja veivät Damaskukseen.
Ennen lähtöämme järjestettiin ja määrättiin kullekin omat tehtävänsä: muutamat saivat kantaakseen neljä kiväriä, toiset kaksi ykdeksännaulaista kranaattia ja mitkä taas taluttivat tyhjiltään kulkevia hevosia. Ratsastaminen ei täällä käynyt päinsä millään keinolla.
Istuessani siinä mietteissäni alkoi metsästä kuulua miesten ääniä ja hevosten kavioiden kopsetta. Eräästä tienmutkasta tulikin pian neljä matkustajaa näkyviin. Polku oli sillä kohdalla niin kivinen ja kapea, että he kulkivat jäljekkäin ja taluttivat suitsista hevosiaan. Ensimäinen heistä oli kookas, punatukkainen herrasmies, jolla oli käskevä ilme tulipunaisilla kasvoillaan.
Kaikki sisään tulian katsottava oli niin hirvittävää, ettei Akselinpoika voinut olla kauhistumatta, kun hänen ne 12 munkkia veivät ja taluttivat miekan alla olevalle pallille. Hänen seuraajansa menivät istuimellensa lautamiesten sekaan.
Samassa tuli upseeri ulos, seurassaan kaksi miestä, jotka taluttivat Dominiquea. "En koskaan, en koskaan!" huusi tämä. "Olen valmis kuolemaan." "Ajatelkaa tarkoin", lausui upseeri. "Sen palveluksen, jonka te kiellätte minulta, voi joku toinen tehdä meille. Minä tarjoan teille elämän, olen jalomielinen kysymys on ainoastaan viedä meidät Montredoniin metsän lävitse. Siellä löytyy kai polkuja."
Päivän Sana
Muut Etsivät