suruisihin

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2026

Se oli lempeä sydän, joka epätasaisin, mutta lämpimin säkein purki surunsa ja kaihonsa meren rannalla pohjolan elokuun ihanana iltana. Ja aurinko kirkas se heloittaa yli maiden ja mannerten. Ja kuuhat se illan kuumottaa ja loistavi lohduttaen. Vaan eipä nyt päivä enää paistakaan suruisihin sydämiin, ja kaihoten kuukin nyt kulkee vaan, kun lempeni hyljättiin.

Zacharias Topelius - Välskärin kertomuksia 1: Kuninkaan sormus. Miekka ja aura. Tuli ja vesi.