United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Ja tuolla sitten kartanossa puoli seitsemättä, Nikolai Jeremeitsh, puoleen seitsemättähän siellä jyvät pannaan." "Puoli seitsemättä, johan se on sanottu." "Tuohon käteen sitten Nikolai Jeremeitsh." Kauppias lyödä läimäytti taaralla olevat sormensa voudin kämmeneen. "Niin, minä sitten lähden Jumalan nimeen!" Hän nousi.
Matkien Hanneksen karkeata ääntä ja leikillä nostaen sormensa kunniantekoon sanoi kenraali lyhyesti: Huomenna kello 5, teidän jalosukuisuutenne! Eikä sen enempää mitään syistä kysellyt. Jospa hänen nyt onnistuisi kasvatuslaitoksessa yhtä hyvin! Mutta kasvatuslaitoksessa ei onnistunut yhtä hyvin.
Onko tämä nyt veljensä kanssa jakamista?" Sulttaani nosti varoittavaisen sormensa ja sanoi: "Veljeni, ole tyytyväinen ja äläkä sano kellekään kuinka paljon minä sinulle annoin, sillä meidän perheemme on iso ja jos kaikki meidän veljemme tulevat pyytämään minulta perintöosaansa, niin se ei riittäisi ja sinun pitäisi silloin kultapalasi maksaa." Tämän kerjäläinen ymmärsi ja meni matkaansa.
Jesuksen nimessä, hänen, jota vainosit ja kielsit, mutta jonka rakkaus on tuleva sinulle ikäänkuin kuluttavaksi tuleksi Israelin Jumalan nimessä, hänen, joka tahtoo voimalliset saaliikseen käsken sinua aukaisemaan silmäsi ja tulemaan näkeväksi!" Hän kosketti jälleen sormensa päällä Sauluksen otsaa ja silmiä.
Selkä käännettynä herra Claudiukseen päin, häveliäisesti viiputtaen teelusikkaa sormensa päässä, näytti hän siltä, kuin masentaisi häntä ehdottomasti hänen lähellänsä pauhaava myrsky.
Emmerich tuskin saattoi olla huudahtamatta kummastuksesta, kun hän näin äkki-arvaamatta tässä vuorisessa erämaassa näki miehen, jonka hän luuli olevan kaukana Paramaribossa. Herkules tarttui kiivaasti Emmerichin käsivarteen ja laski sormensa huulilleen vaiti-olon merkiksi.
Kovin pienet, melkein liian pienet. Kun Signe nauroi, hän muistutti nakertajaa. Myöskin hänen sormensa olivat laihemmat ja ohuemmat. Kuka tietää, ehkä piilevät kissankynnet niissä, ajatteli Johannes. Peto hän on, vaikkei aivan suuri peto. Tuossa toisessa taas ei ole petoa ollenkaan. Kaikki oli Irenessä hänen mielestään niin suloista, niin pehmeää, niin hyväntahtoista.
Jo keväälläkin räyhäsi Enehjelm minun takiani Juveliukselle kuin järjetön. Tietysti tässäkin pelissä ovat hänen sormensa mukana. Kyllä kaiketi. Arvelivat Oulussa, että Lukkarisen telotuskin olisi tapahtunut Enehjelmin painostuksesta. Santarmit olisivat kuulemma tahtoneet Lukkarisen päästää vähemmällä, pitäen häntä siksi yksinkertaisena ja vaarattomana miehenä.
Mitä? huusi hän pelästyneellä äänellä, jonka syytä en voinut ymmärtää. Laihat, kuopistuneet posket, jatkoin minä, ja kaksi kuopistunutta silmää, joiden terät ovat sangen suuret. Minä näin ystäväni muodon muuttuvan ja tunsin kuinka hänen sormensa vielä kovemmin tarttuivat käsivarteeni. Minä katkaisin heti puheeni ja käännyin hänen puoleensa.
Kun hän oli istuutunut, pani hän lakkinsa viereiselle tuolille, epäröi hetkisen, minne panisi kätensä, laski ne ensin polvilleen, sitten tuolin käsinojalle ja lopuksi hän pani sormensa ristiin kuin rukoukseen. Samassa tuli Julien sisään. Jeanne hämmästyi eikä ollut tuntea häntä. Hän oli ajanut partansa, oli kaunis, komea ja miellyttävä kuin kihloissa ollessaan.