Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. toukokuuta 2025
Hän katsoo silmän valo varjot poistaa On kuin hän katsois Suomen sydämyksiin. Mit' etsii? Ehkä poikaa ohjatonta, Jot' ennen ohjasi kuin ratsuansa? Tai sotavanhust' ehkä voimatonta, Jok' orjan lailla kantaa kahleitansa? Ei oppipoik', ei vanha sotavanki Edessäs seisoo Suomi-nuorukainen, Miestöihin valmis, raitis niinkuin hanki, Vaan sydän lämmin kevät sointuvainen.
Vaimon armautta, lasten rakkautta, isän nuoren onnekkuutta, kotikummun kultaisuutta, koti-ilman ihanuutta kaikuu soitto tyyni, sointuvainen.
Intohimon leimut lempeydeksi Pehmentyy, Vienon vienosti ja hellemmästi Sointuu soitto, äsken salamoiva, Nyt niin tasainen ja elinvoipa Kuin on vilkas laakson lähteensuoni, Alta nuoren nurmen pulppuvainen. Vaimon armautta, Lasten rakkautta, Isän nuoren onnekkuutta, Kotikummun kultaisuutta, Koti-ilman ihanuutta Kaikuu soitto tyyni, sointuvainen.
Kenelm oli juuri päässyt tähän mietteidensä arvaamalla koeteltuun selitykseen, kun hän kuuli äänen laulavan tahi oikeammin hyräilevän sellaista välitilaa resitatiivin ja laulun välillä, joka on niin suloista, kun sävellys on puhdas ja sointuvainen. Tällä hetkeltä se oli niin, ja Kenelmin korva käsitti joka sanan seuraavassa laulussa: Tyytyväisyys.
Päivän Sana
Muut Etsivät