Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Minun kohtaloni oli oleva sama kuin sisarieni: minä olin tuomittu loppuijäkseni vaivaisen elämään. Kuulkaa minua älkääkä tuomitko minua: minä salasin kipuni ... ajatelkaa! Salasin! Salasin häneltä, jota rakastin!
Minä salasin kyyneleeni sänkyvaatteisin ja lykkäsin hänet luotani kädelläni, kun hän aikoi nostaa minua ylös. "Tämä on sinun tekosi, Peggotty, sinä julma ihminen!" lausui äitini. "Minä en epäile sitä ollenkaan. Tekisi mieleni tietää, kuinka voit omalletunnollesi vastata siitä, että yllytät oman poikani minua vastaan taikka jotakuta muuta vastaan, joka on rakas minulle?
Sanoin hänelle, etten ollut se miksi hän näytti luulevan; olen tosin rikas, vaan sanomattoman onneton mies. Olin muutaman kirouksen alainen, joka oli ainoa asia, minkä salasin häneltä, syystä siitä että vielä oli hieman toivoa minulla sen kirouksen alta päästä jotenkin.
Mutta laivassa oli köyhää väkeä, jotka sairastivat, ja niistä hän piti huolta; ja siellä oli lapsia seurassamme, ja niistäkin hän piti huolta; ja sillä tapaa joutui hän työhön ja sai tilaisuutta tehdä hyvää, ja tämä autti häntä". "Milloin hän ensin kuuli siitä?" kysyin minä. "Minä salasin asian häneltä melkein kokonaisen vuoden siitä, kuin sain kuulla sen", lausui Mr. Peggotty.
Siitä heille kerroinkin, paitsi meidän kihlauksestamme Maryn kanssa, jonka huolellisesti salasin. Minä saavutin hyvin pian miehistönikin suosion ja kunnioituksen, vaikka olinkin niin nuori, ainoastaan 19 vuotias.
Tämä kosto oli muka hänen isänperintönsä. "Mutta minä salasin häneltä, että hän oli baltiherttua Alarikin poika, sillä minä pelkäsin tuomiota. Hänen isänsä nimi ei voinut hyödyttää häntä, niin kauan kuin tuomio oli peruuttamatta, vaan päin vastoin vahingoittaa.
Uudestaan ryhdyin nakerrustyöhöni, ja monta yötä valvottuani saunassa, sain kadotetun kamsuni sijaan uuden, entistä paremman. Jonkun aikaa sitä salasin, ja kun isäni sittemmin pääsi asian perille, kehotti hän minua tuomaan se näkyviin. Huomatessani isäni mielen suvaitsevaksi uutta vaivaloisuuteni tuotetta kohtaan, toin sen ihmisten ilmoille.
"Kuitenkin, herrani, asia on niin," sanoi nuorukainen lempeästi. "Minä olen aatelismies. Niin kauvan, kuin minä olin köyhä ja halvassa tilassa, salasin minä nimeni. Mutta nyt voin minä sanoa teille ja kelle hyvänsä, että minä en ole Dubois, vaan on minun oikea nimeni kreivi Penoël de S:t Audème.
Ehk'ei Jumala minulle synniksi lue sitä että ne rahat salasin meidän velkojiltamme, sillä sen tein rakkaudesta. Monta lievitystä ja virvotusta vaivassaan sai isäsi niiden kautta, ja nyt jätän viimmeiset sinulle. Onhan tässä vielä irtainta sen verran että sen hinnalla saatte minut hautaan. Säilytä ne yhtä visusti kuin minä, äläkä muuten kuin pakkotarpeessa pane niitä menemään.
Päivän Sana
Muut Etsivät