Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. heinäkuuta 2025
Tuosta jo tyrmistyi sotalaumain pää Agamemnon, ei toki tauonnut sotimasta ja taistelemasta, syöksi Koonia päin monen sään kovetuttaman saarnen. Ifidamasta Koon koki, veljeä, last' isän yhden, 257 jalkaan tarttuen laahata pois, avuks urhoja huusi; vaan vilinässäpä siin' alapuolle jo kumpurakilven keihään välkkyvän löi Agamemnon hervaten jänteet, riensi ja katkasi pään yli veljen vierineheltä.
Sorjat säärilleen varuvasket sääteli ensin, soljin kiinnittäin hopeaisin ympäri nilkkain; suori jo ryntäilleen sovat Aiakon aaluvan nopsan, kirjatut, kiiluvatähtiset nuo, sekä vaskisen miekan, huolitetun hopeoill', olusvöin olan ympäri vyötti; kilven varjeekseen jopa koppoi valtavan, vankan, kaunoisin kypäröin myös suojasi pään päteväisen; hulmusi peljättäin hevonjouhinen töyhtö sen yllä; keihäst' aimoa kaks kädenmyötäist' otti hän vielä, paikoilleen toki jätti hän kuulun Akhilleun peitsen, raskaan, vartevan, vankan akhaijeist' ei sitä heittää jaksanut ainoakaan, vain yksin Akhilleus jaksoi Pelionin lujan saarnen, jonk' oli lahjana suonut surmaks sankarien hänen taatolleen jalo Kheiron.
Vanhan polun yli kallistui saarni ja saarnen sammalisesta haarasta väijyi kulkijain askelia kaksi haaleata keltaisenvehreää silmää, terät hienoina mustina rakoina. Ne silmät olivat pyöreässä karvaisessa päässä, joka oli painautunut aivan oksaan kiinni ja vähän kurkotti sen ylikin. Suipot tupsukkaat korvat olivat niuhassa pitkin pyöreätä ruskeata päätä.
Päästi nyt huotrastaan hän taaton antaman peitsen, raskaan, vartevan, vankan akhaijeist' ei sitä heittää jaksanut ainoakaan, vain yksin Akhilleus jaksoi Pelionin lujan saarnen, jonk' oli lahjana tuonut surmaks sankarien hänen taatolleen jalo Kheiron.
Päivän Sana
Muut Etsivät