Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. toukokuuta 2025
Minkä Suomen talonpoikainen kansa ennen oli laulanut ilmi itseään Paavo Korhosen, Pietari Makkosen, Olli Kymäläisen, Antti Puhakan y.m. kautta, sen se nyt puhuu Kauppis-Heikin, Santeri Alkion, Heikki Meriläisen, Nestor Niemelän, Eero Sissalan y.m. suulla. Toiset heistä kohoavat jo hyvin korkeaan taiteesen.
Kymäläisen runot ovat huomattavat lämpimästä tosirunollisesta hengestään; hän on etevin talonpoikaisista runoniekoistamme tällä vuosisadalla. V. 1845 kutsuttiin hän Makkosen ja Puhakan kanssa Helsinkiin kuvattavaksi muutamain kansanrunoutemme ystäväin toimesta. KIITOS LUOJALLE HYV
Nämä runot harvemmin ovat varsinaista lyriikkaa, useammin ne tarkoittavat joko opetusta tai pilantekoa tai kertoilevat milloin mistäkin merkillisestä tapauksesta. Noiden talonpoikaisten runoilijain teoksia ruvettiin siihen aikaan painattamaan, ja muutamat kansanrunouden harrastajat toimittivat vuonna 1845 kolme heistä, Makkosen, Kymäläisen ja Puhakan, Helsinkiin kuvautettavaksi.
V. 1845 kävi Makkonen kahden muun kansanrunoilian, Kymäläisen ja nuoren Puhakan, kanssa Helsingissä. "Helsingin herrat" olivat tahtoneet nähdä noita merkillisiä itsestänsä kasvaneita runoniekkoja ja heitä sinne kutsuneet.
Eipäs näy meidän mökkiä... Eikä sitä Puhakan kaskeakaan näy, pani nyt toinen vastaan, mutta Otto väitti: Näkyypä sitte Massisen aho ja Kuivala ... ja jos olisi vielä tikapuut, niin näkyisi tänne asti.
Epäilemättä ne vaikutukset, joita Puhakka tuolloin sairasvuoteellaan koki, ovat suuresti vaikuttaneet hänen runouteensa. Tähän painetussa pikku runossa "Lauluin tiedännästä" esim. näemme hänen jäljittelevän vanhaa loitsua. Puhakan runoja löytyy useita painettuina eri vuosikerroissa Maamiehen Ystävää, Suometarta, Tapiota y.m.; Suom. Kirj. Seuralla löytyy käsikirjoituksena pari kymmenkuntaa.
Samaan aikaan hän kutsutti luoksensa sairasvuoteensa ääreen erään ympäristöllä tunnetun tietäjän ja laulatti tällä itsellensä vanhoja loihtuja, noita syntyjä syviä, joihin Suomen kansa ammoisina aikoina oli viisautensa pannut. Tietäjä luuli Puhakan luottavan hänen loitsujensa voimaan, mutta Puhakkaa ainoastaan huvitti kuulla vanhoja runoja laulettavan.
Avioliitto tuli varsin onnelliseksi, eikä häiriytynyt kielikellojenkaan kuiskeista. Mainittakoon tässä suhteessa tapaus, joka todistaa Puhakan avonaista ja luulematointa mieltä. Hänen nuorta vaimoansa paneteltiin Puhakalle siitä että muka osoitti liian suurta hellyyttä erästä talon renkiä kohtaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät