Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Poliisimies katseli päällekirjoitusta lähtiessään ulos huoneesta se oli "Kansalaiselle Robespierre, Saint Honoré-katu". Yksin jäätyänsä, Lomaque nousi istuiltaan ja asteli levottomasti edes takaisin kynsiänsä pureskellen.
Niitä ajatellessani nukuin maukkaasen uneen ja uneksin koko yön väliin vaivaloisesta, väliin helposta ja mieleisestäni työstä. Jonkun päivän kuluttua, kun jo olin tottunut kohtalooni tyytymään, tuli poliisimies kaupungista tarkastelemaan, olivatko kaikkein työmiesten kirjat tehtaan konttorissa ja oikeassa kunnossa.
Mutta muuan poliisimies huomasi hänen neuvottomuutensa ja hankki hänelle ajurin, joka Betti tädin osoitteen kuultuaan ajoi joutuisaa juoksua pitkin tuntemattomia, valaistuja katuja. Neiti Betti Modén istui vanhan tapansa mukaan teen jälkeen kirjoituspöytänsä ääressä pienessä kodikkaassa arkihuoneessaan. Hän asui neljännessä kerroksessa muutamassa suuressa kivitalossa Aleksanderin kadun varrella.
MARIAMNE. Ei menköön päivää, jona unohtaisin tämän tehtävän. RACHEL. Ole kiitetty, ole kiitetty! Kallista nyt pääni alas hänen kiharaisen päänsä viereen. POLIISIMIES. Armollinen herra! PISANO. Hän on siis pääsnyt kouristanne! Sinä onneton! POLIISIMIES. Kuulkaat, herra! Hän oli hirmuinen, ja tämä vuorinen seutu kävi pahanhengen liittoveljeksi.
Mutta totinen poliisimies ei sitä sallinut. »Poistukaa!» sanoi hän käskevästi. Ja siihen loppui minun puolestani tämä valtiollinen mielenosoitus. En tiedä, lienevätkö hengenheimolaiseni sitä vielä jääneet jatkamaan. Se on nyt oikeastaan verratonta ilveilyä tuo kaikki, nauroi toverini. Noista »kansalaisista» tuolla ylhäällä puhujalavalla, luuletko, että heistä yksikään teki tuota tosissaan!
Poliisimies ja minä päätimme parhaaksi vangita vaimo, ennenkuin hän olisi ehtinyt luovuttaa paperit muille, jos hän nimittäin oli ne ottanut. "Tieto varkaudesta oli jo ehtinyt Scotland Yardille ja herra Forbes, tuo nuori salapoliisi, saapui paikalle ja ryhtyi tarmokkaasti asiaan. Vuokrasimme kaksirattaiset vaunut ja puolen tunnin päästä olimme ehtineet n:o 16:een Ivy Lanen varrelle.
Lomaque katsahti häneen äkisti, tuo vanha heikkous silmissä, joka teki ne niin kummallisen näköisiksi muutamissa tilaisuuksissa. Magloire ymmärsi tämän ennusmerkin merkityksen ja olisi joutunut hämille, ellei hän olisi ollut poliisimies. Nyt hän taastui askeleen tai kaksi pöydästä eikä puhunut mitään.
"Siinä on siis kaikki, mitä asiasta tiedätte?" kysyi luutnantti epäilevästi. "Saakeli, luutnantti von D ! Olen jo sanonut enemmän kuin tiedänkään, olenhan jo sanonut yksin arvelunikin!" Luutnantti kääntyi siihen ratsumieheen, jota olemme nähneet hänen jo kerran ennenkin puhutelleen ja joka ei ollut kukaan muu kuin aseettomaksi tehty poliisimies.
"Ei meillä ole nyt aikaa kaikkien tuttuja puhuttelemaan", sanoi poliisimies. "Ei, mutta minä tarkoitan juuri niitä kasvoja, joita haemme", sanoi mies vakavasti. "Mitä puhut?" sanoi petetty hevosen ostaja. "Sanon kun sanonkin: tarkastellaanpas vielä tämän talon nykyiset vieraat. Minä luulin lyhdyn valossa nähneeni arpiposkisen miehen", sanoi mies päättävästi.
"Hirveätä," sanoi poliisimies, "että parempi herra ei voi käyttää itseään paremmin, vaan juopi ja meluaa, että joutuu poliisikamariin." Ja kuitenkin tapahtuu usein, että parempia herroja joutuu poliisin haltuun. Seuraavana päivänä oli valtioneuvos Blakmeyer ilmoittanut asian poliisille ja Omelettia tutkittiin. Poliisin päällikkö tunsi heti Atanaslus Nilsen'in.
Päivän Sana
Muut Etsivät