United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ullakkoluukut, ovet ja akkunat suljettiin huolellisesti. Kattokivet putoilivat kolisten maahan, myrskyn viskeleminä, niin että me pelkäsimme niiden puhkaisevan läven kattoon, ja uunin piiput ne vinkuivat niin ilkeästi ja kolkosti; kun tuuli oikein ankarasti puhalsi kuului se voimakkaalta, ilkeältä sankarinääneltä myrskyisessä yössä, väliin taas kurjalta hätähuudolta.
»Een», vastasi Jori nauraen. »Mutta mennään ennemmin maantielle kävelemään.» »Kuule! Mennään Karjansiltaan!» Sinne kävellessä kertoi Elsa leikeistään ennen lapsena täällä. Hän näytteli paikkoja, kertoi ja nauroi heidän »lapsellisuuksiaan». »Ja sinähän Jori ajoit usein meitä tyttöjä!» »En minä muista.» »Joo, ja me pelkäsimme sinua.» »Etkö sinä enää pelkää?» »En. Mitä minä nyt pelkäisin?»
Kotiopettaja oli hyvin ankara ja me pelkäsimme häntä suuresti.
Tämä ja joku tunto, että me molemmat vähän pelkäsimme Peggottya ja noudatimme useimmissa asioissa hänen tahtoansa, olivat ensimäisiä päätelmiä jos niitä siksi sopii sanoa joita minä johdatin siitä, mitä näin. Peggotty ja minä istuimme eräänä iltana yksinämme vierashuoneen valkean vieressä. Minä olin lukenut Peggotylle krokotiileistä.