Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Vaunuissa istui vanhanpuoleinen herra, joka huomattuaan ratsastajat pysähdytti hevosensa ja huusi heitä nimeltä. Se oli kenraali Pechlin. Käännös vasempaan ja takaisin kylään, hyvät herrat! huusi kenraali innokkaammin kuin hänen, tuon viekkaan ja kylmäverisen valtiomiehen oli tapana tehdä. Koko kansa aseihin! Soittakaa hätäkelloja!

Lähettäkää mies joka talosta sotaan ja näyttäkää, että herrat ovat sotilaita ja isänmaanystäviä! Laskeeko teidän ylhäisyytenne leikkiä, vai onko vihollinen maassa? kysyivät isä ja poika yht'aikaa, sillä postit oli pidätetty Tukholmassa, eikä suuri uutinen vallankumouksesta ollut vielä ehtinyt tähän etäiseen seutuun. Mitä? huusi Pechlin.

Tämä henkilö oli niitä, joita täytyy kolmesti katsella. Ensi silmäyksellä hän näytti tyhmältä, toisella iloisen veltolta, kolmannella viekkaalta. Se oli kuninkaan ja hattujen vaarallisin, viekkain ja leppymättömin vastustaja, kenraali Pechlin. Istukaa, nuori mies, minulla on teille jotakin sanottavaa, virkkoi kenraali sotamiehen suoruudella ja esimiehen äänellä, joka ei siedä vastaväitteitä.

En palvele kuningastani yksinvallan, vaan vapauden vuoksi. Se on hyvä. En unohda teitä, jos elän iltaan asti. Jos kaadun, niin jättäkää herttualle verinen paitani. Sen teen. Luuletteko siis minun kaatuvan? Luulen teidän majesteettinne voittavan. Rukoilkaa sitä Jumalalta. Parooni Pechlin petti teidät tahtoessaan ostaa vallankumoussuunnitelman.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät