Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Jos yksilö tässäkin tilanteessa ulkoisen vaikutuksen tuottamaan häiriöön, jonkalaatuista se olettamuksen mukaan ei koskaan ennen ollut kokenut, vastaisi tarkoituksenmukaisella tavalla, oli Wolffin mielestä senkautta kokeellisesti todistettu, että Darwinin periaatteet ovat riittämättömät: koska puheenalaista häiriötä ei koskaan ollut yksilön eikä suvun historiassa esiintynyt, ei myöskään se aivan erikoislaatuinen »mekanismi», joka oli häiriön poistamiseksi tarpeen, ollut voinut »sattuman» kautta »olemassaolon taistelussa» kehittyä.
Tästä johtuu että myöskin kriitillisen psykologisen vitalismin kannalta sielunilmiöt ovat fysiologisen mekanismin »funktioita»; kun toisessa sielunelämässä ilmenee vähemmän »älyä», »mielikuvitusta» j.n.e. kuin toisessa, on se yksinkertaisimman ja senvuoksi tieteellisesti välttämättömän olettamuksen mukaan seuraus siitä, että toisessa sielunelämässä »kyvyn» itsessään täydellisen vaikuttamisen tiellä on suurempia esteitä kuin toisessa.
Yksinkertaisimman ja senvuoksi taaskin tieteellisesti välttämättömän olettamuksen mukaan se vitalistinen faktori, joka assosiatio- ja reproduktiomekanismin yläpuolella valliten synnyttää sielunelämän tarkoituksenmukaiset ilmiöt, on sama joka kontrolloi ruumiin, eritoten aivojen mekanistista tapahtumista, ohjaten tätä tarkoituksenmukaisella tavalla.
Samalla tavoin luonto Darwinin kuuluisan olettamuksen mukaan »olemassaolon taistelun» kautta »valitsee» ja säilyttää lukemattomista muutoksista vain tarkoituksenmukaiset.
Tämä ensi silmäyksellä ehkä melkein järjettömältä näyttävä väite on käsitettävä seuraavasti. Silmän kehityksen edellytyksenä on olettamuksen mukaan, että sen alkeisaihe, yksisoluisten pigmenttipilkku, on ainakin eräissä tapauksissa ollut kehityskykyinen, s.o. että siinä on tapahtunut muutoksia.
Jos maallikon on sallittu tällaisista seikoista esittää mitään mielipidettä, niin tahtoisin lausua sellaisen olettamuksen, että se luonnollinen valinta, jonka on välttämättömästi täytynyt kerran tapahtua, jos mieli elollista luontoa selittää samojen äärimäisten perusteiden nojalla kuin mitkä elotonta vallitsevat, on pääasiassa suoritettu elämän jo ammoin sitten sivuuttamilla alkuasteilla.
Jos siis kemiallisten ja fysikaalisten »kombinatioiden» uusia »vaikutustapoja» ei voida redusoida, eritellä eli hajoittaa tekijöidensä »vaikutustapojen» yhtymäksi, niin millä oikeudella väitetään, että biologisten »kombinatioiden» »vaikutustavat» välttämättä pitää redusoida fysikaaliskemiallisiksi »vaikutustavoiksi», joiden »kombinatioita» ne olettamuksen mukaan ovat?
Mutta kun siinä taas ei sanota Juteinin mihinkään määrättyyn Suomen seurakuntaan muuttaneen, niin voipi toiselta puolen olla mahdollista, että Hattulan kirkkoherranvirasto on otaksunut hänen edelleen oleskelevan Venäjällä ja ehkäpä sinne jäävän ja jättänyt sellaisen olettamuksen nojalla hänen nimensä 1812 vuoden kirkonkirjasta pois.
Että meidän kantamme kallistuu jälkimäisen olettamuksen puolelle, on tuskin tarvis mainitakaan. Muuan kolminaisuusopin merkitys on muitta mutkitta selvä jokaiselle. Yksinkertaisenkin kansan mielikuvitus käsittää kolminaisuuden, joka ilmaistaan sanoilla isä, äiti ja poika, kuten Egyptissä oli tavallista.
Puolen yön tienoissa tulee vaunuun, jonka olemme panneet pimeäksi, kaksi sotilasta kivääreineen, ryhtyen etsimään jotakin. He ottavat tulitikulla valkeaa, nostavat peitteitä ja tutkivat makaavien kasvoja. Jokohan meitä suomalaisia etsitään uudelleen vangittaviksi? vilahtaa mielessäni. Mutta sotamiesten käytös ei juuri puhu sellaisen olettamuksen puolesta. Mitä te etsitte? kysyy R.
Päivän Sana
Muut Etsivät