Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
Salaiseksi ilokseen huomasi ruustinna, että Ingrid, niinkuin Naimikin jo oli kertonut, ei ollut vähääkään muuttunut tukholmalaisessa pensionissaan, jossa oli ollut vuoden ajan muka hienostumassa sama käytös, sama kömpelö käden kiverrys tervehtiessä ja sama voimakas puserrus.
Kotonansa niin reipas ja huoleton ja varma Naimikin vaikutti ujolta ja saamattomalta... Täällä ei näemmä kannettu kahvia ympäri, vaan asetettiin tarjotin pöydälle, josta laamannitar ja tyttäret sulavilla liikkeillä ja myhäilevin kasvoin ojensivat jokaiselle kuppinsa, tarjoten samalla sokeria, joka oli otettava hopeahohtimilla.
Ja millä ilolla näitä juhlia ensin ajateltiin ja suunniteltiin! Naimikin, tyttö parka, näkee usein, että hän on itkenyt. Ja sen näkee, että hän ikävöi täältä pois; viihtyy laamannissa paremmin kuin kotona. »Ovatko tytöt sinulle, Naimi, mitään sanoneet?» »Ei ne mitään sano, mutta ovat niin jäykkiä, niinkuin en minä olisi heidän sisarensa.» Hanna kulki huoneen läpi. Hän pysähtyi ja meni taas.
Jaa, niin, ei kai, ei suinkaan ... mutta onko uskonsa auttanut Naimia? Onhan se, kyllä kai. Hautausmaan portti narahti samassa ja keskeytti heidät. Sieltä tuli nuorenpuoleinen nainen, jolla oli huivi päässä ja joka oli puettu körttipukuun. Rouva Helander, esitti Kaarina hänet Anterolle. Naimikin on palannut, sanoi rouva Helander hiljaisella, tasaisella äänellä.
Päivän Sana
Muut Etsivät