United States or Guatemala ? Vote for the TOP Country of the Week !
Runoilijat palvelevat sitä sytyttävillä ja innostavilla säkeillään, suorasanaiset kirjailijat kansan-elämän kuvauksillaan. Aika ei suinkaan ollut eikä voinut olla edullinen millekään yksilöllisemmille sieluntunnustuksille. Ei myöskään kansallinen realismi.
Ja Sigrid ei pysynyt yhdessä kohti, riensi Ellin luota muuanne, muiden tyttöjen luo siitä puhumaan. Ei Ellistä ollut se millekään, kun toisen päivän aamuna sitten julistettiin koko koululle luistinlupa. Hän vielä kirjojaan pulpetissaan järjesteli kotiin vietäväksi, kun muut tytöt jo olivat kaikki rientäneet tiehensä. Ellin ulos tullessa juoksivat jo toiset kadulla, Sigrid eillimmäisenä.
Päälliseksi ei oltu Heikin sinä ilmoisna ikänä nähty olewan juowuksissa, waikkei hän wiinan maistamatonkaan ollut. Tämä lisäsi wielä suuressa määrässä kunnioitusta Heikkiä kohtaan. Näin oikeastaan oliwatkin asiat, waikka tosin löytyi paljon semmoisia tyhmiä, jotka eiwät antaneet arwoa millekään muulle kuin sille, joka oli yli tarwettensa saanut haalituksi kokoon rikkauksia.
"Tässä ... näettehän nämä lehdet ... yhteen laatuun kuin Venäjän lehdetkin ... ne pitkät lehdet..." "Niinhän nuo näkyvät olevan ... mutta tuoreitahan ne on ... ei suinkaan ne tuoreeltaan millekään maista..." Halukkaasti Jussi jo noita suuria, pulskia lehtiä katsasteli. "Ka maistelkaahan ... eivät taida tuoreeltaan olla millekään, vaan kun uunilla kuivaatte ja leikkelette, niin..."
Eihän tätä voi käyttää mihinkään eikä tämä sovellu millekään elämän-uralle. Olihan tämä tuiki mahdoton kaikkeen käytännölliseen toimintaan. Samalla olin varmasti vakuutettu, ettei kukaan muukaan voisi käyttää tällaista minuutta, jonka kuitenkin tiesin piilevän kunkin kuolevaisen sydämessä.
Hän tunsi, ettei mikään rakkauden tunnustus romaaneissa eikä todellisuudessa voinut olla tuollainen, vaan hän ei kuolemakseenkaan olisi voinut pukea tunteitaan muihin sanoihin. Elli katsoi ylös, ja hänen katseessaan kuvastui niin pohjaton, niin sanomaton kummastus, että siinä ei ollut sijaa millekään muulle.
Minkä tähden ne ovat tehneet kaupungin sinne? Minnekäs niiden olisi pitänyt se sitten tehdä? Tuonne ylös mäelle ... minä olisin tehnyt mäelle... Sinä olisit tehnyt mäelle, matki isä ja veti kädellään pitkin Ellin kasvoja. Mutta kaupunkiin tulo ei nyt Ellistä tuntunut millekään. Semmoistako se nyt olikin ... yhtä matalaa kuin kotonakin...
Vihdoin pidän yksinäisyyttä niin välttämättömänä kaikelle onnelle maailmassa, että minusta tuntuu mahdottomalta, että siinä voisimme nauttia minkäänlaista pysyvää onnea tahi sovittaa käytöstämme millekään vakaalle periaatteelle, jollemme hanki itsellemme sisäistä yksinäisyyttä, josta ajatuksemme vain harvoin poikkeavat ja jonne vieraat ajatukset eivät koskaan tunkeudu.
Sille sihteerille piti ensiksi hakea viinaa, ei sanonut kykenevänsä ilman kirjoittamaan, kohmelon valitti olevan. Valehtelet sinä! Näkeehän sinut naamastasi, että itse olet juonut. Täytyihän minun olla vähän toverina, ei sanonut yksinään maistavan millekään. Vähän sinä vaan olet ollut sillä toverina. Sinun ei pitänyt olla yhtään. Kun ei ruojan kurkkuun olisi yksinään valunut, niin sen parempi.
Minä pesen siltä silmät. Minun työhuoneeni täytyy olla puhtaampi. Minä en millekään ole niin vihainen kuin lialle ja pahalle siivolle. Sille minä olen vihainen, kerrassaan vihainen. Niin poristen teki Maija tanhuan edustalla olevista havuista ja varvuista suuren luudan, pani sen sylen pituiseen varteen ja sitä olallaan kantaen juoksun hypäkässä mennä mylkenti saunaan.