United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sen tahdon teille sanoa", vastasi eräs vanhanpuoleinen mies, joka oli ollut Anteron käskyn alaisena, ja ajoissa päässyt pakenemaan. "Muutamat miehistämme olivat aamulla kuulleet keskustelun, jota johtajamme Antero piti kahden sepän kanssa. Hän ei hyväksynyt tulta kaivoksessa sekä pelkäsi puuseinän helposti saattavan syttyä, joka valitettavasti nyt on tapahtunut. Vaan sepät nauroivat hänelle.
Pistimme taaskin tupakat palamaan, jonka jälkeen sanoin Esalle: Kertomisistasi päättäen on kaikki tuo mistä olet puhunut käynyt päinsä hyvin helposti. Ei, velikulta, ei se aika ollut helppoa meille kenellekään. Kaikki siinä hikoiltiin ja jopa toisinaan tiukemmassa kohdassa kiristeltiin suolivyötäkin. Niin ja senlisäksi sai moni miehistämme niinä aikoina maistaa vankilan leipääkin.
Yksi meidän miehistämme, niistä jotka ovat eronsa saaneet, koska he tunturien ylitse-menon kautta sotapalvelukseen kelvottomiksi tulleet ovat, ja jolla ei täällä mitään ole, josta hän elää taitaisi, ja joka ilman sitä haluaa kotiin päästä, aikoo koettaa pohjan-lahden ympäri vaeltaa; ja koska hyvin näkyy että hän raajarikkoinen on, vaikka ei luodeilta ja miekoilta huonoksi tehty, niin luulen minä että hän pääsee edes, niin hyvin kuin hän jaksaa.
Ja minun mieheni, virkkoi pormestari Haeggströmin rouva, kysyy minulta aina neuvoa valtion asioissa. Eilen juuri neuvottelimme kuninkaanvakuutuksen sanamuodosta. Koska niin on, lausui taas puhemiehen rouva niin juhlallisesti kuin olisi sanellut sanojaan pöytäkirjaan pantavaksi, niin ei kukaan meidän miehistämme tahtone konstrueerata meidän vapauksiamme ja oikeuksiamme.
Eihän armollinen herrani voinut edeltäpäin tietää, että talvi aina syyskuun lopusta alkaen tulisi olemaan niin tavattoman ankara, että useimmat miehistämme paleltuivat kuoliaiksi ja loput kävivät taisteluun kykenemättömiksi. Ei voinut armollinen herrani arvata, että Liesnan tappelussa ryöstettäisiin sotaväeltä sen ruokavarastot ja että niin monta kunnon sotilasta kaatuisi...
»Te olette kylän pormestari», sanoi hän, ja hänen äänensä oli käheä raivosta; »me olemme löytäneet yhden miehistämme joen rannalta murhattuna, ja teidän täytyy auttaa meitä saamaan kiinni murhaajan, joka ei ole pääsevä rangaistustaan pakoon, rangaistusta, joka on muille oleva varottavana esimerkkinä».
»Se olisi hirveätä,« mumisi nuori englantilainen, joka jo niin kauvan oli elänyt Arispessa tunteakseen tämän heimon verellä tahratun maineen. »Minä toivon, että ovat hyvin kaukana meistä,« lisäsi hän äänekkäästi. »Siinä toivomus, johon yhdyn kaikesta sydämestäni,« vastasi Pedro. »Jos he yllättäisivät meidät, niin moni meidän miehistämme olisi vaarassa kadottaa päänahkansa.
Mutta miesluku yksin ei voitolle saata; johtajan pää on menestyksen saavuttamiseksi yhtä tärkeä kuin sotamiesten käsivoima. Sentähden kysyn teiltä: kuka ottaa kohottaakseen ja kantaakseen sitä lippua, jonka ympärille meitä käsketään nousemaan ja kokoontumaan? Luuletteko, että annamme poikamme ynnä paraat miehistämme vaaralle alttiiksi, ennenkuin tiedämme, kenenkä johtoon heidät pitää uskoa?
»Se riippuu, korkea herra, sangen paljon siitä, kuka ottaa lipun käteen», sanoi talon isäntä, »tiedättehän, että me vuorelaiset, kun useammat klanit ovat yhdessä, emme helposti salli päälliköksi ketään omista miehistämme emmekä totta puhuen juuri ketään muutakaan ihmistä.