Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Kuinka maassamme nykyisestä kansasta vanha runon into on kadonnut, siitä on paras todistus että niin etevää runoseppää, kuin Makkosta, nyt enää tuskin muistetaan kotipaikoillansa. Ei hänen vielä elossa oleva poikansakaan muista isän runoja, tietää vaan kertoa että isä oli omatekemiänsä runoja Suom. Kirj.
Partanen yritti uudestaan, kysyen viekkaasti: »Ei suinkaan se nyt sentään järin suuria summia ennättänyt vielä kohvata?» »Vaikka nyt ei järin suuria, niin kuitenkin sen verran, että omillaan pääsee maailman läpi eikä tarvitse pahinta puutosta pelätä», selitti Kaisa. Itse asiassa oli suurin osa niistä rahoista mennyt Makkosta haudatessa. Mutta eihän Partanen voinut sitä tietää.
"Kyllä maar, mutta minä luulen, että kyllä wielä pahoja ilmoja piisaa kun herrat tupakkaa tahtoisiwat polttaa", sanoi hän ja tiiristi niin weitikkamaisesti oikealla pienemmällä silmällään Mielosta ja Makkosta silmiin. "Niinkö luulette?" kysyi Mielonen. "Niin, kyllähän minä luulen." "Mutta mistä syystä."
Tämän kuultuansa heräsi Mielonen wälinpitämättömyydestään missä hän tähän saakka oli ollut. Hän silmäili Makkosta kiinteästi, ikäänkuin hän olisi tahtonut tulla wakuutetuksi siitä, oliko se todellakin hänen matkakumppaninsa, joka noin wähällä tuntemisella tekee päätöksiänsä ihmisen pyrinnöistä ja toimista. "Wäärin on ihmisiä arwostella niin umpimähkään.
Mielonen joutui Makkosen käytöksen tähden jotenkin hämille. Hän ei ollut osannut aawistaakaan, että Makkosessa woisi mikään muuttaa hänen entisiä mielipiteitänsä mummon suhteen. Hän oli mielessään pitänyt itseänsä, tuon wiiden pennin paperossi=kauppansa wuoksi, paljon etewämpänä mummon ystäwänä ja hywäntekijänä kuin Makkosta, joka itsepintaisesti oli aina syyttänyt mummoa liikanaisesta ahneudesta.
Kaisa siitä kehumisesta heltyi Makkosta kohtaan ja alkoi kiitellä: »Ei se turhaa virnistellyt ruualle, kun sen eteen pääsi, eikä se nenäänsä nyrpistellyt, jos olisi sattunut huttukattila pohjaan palamaan... Herra häntä siunatkoon Makkosta siellä tulevassa elämässä!... Ota nyt siitä, Vatanen, ja Ihalainen, toinen kuppi sitä kahvia!... Ei tullut ostetuksi vehnäsiä, mutta kuka sitä nyt osasi ajatella, että Liperistä asti tulee vieraita.»
Päivän Sana
Muut Etsivät