United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !


Olinhan minäkin lehteä ahkerasti lukenut ainakin viisi vuotta, mutta jos joku olisi kysynyt, kuka lehteä toimitti, niin olisin vastannut: »Toimitus». Se oli näet »Toimitus», joka allekirjoitti tilausilmoitukset eikä kenenkään yksityisen nimeä näkynyt ensi sivulla, artikkeleissä oli harvoin mitään nimimerkkiä, mutta jos joskus olikin, oli se jonkun toisen kuin toimittajan, jonkun tunnetun suuruuden, jonka takaa pientä, jokapäiväisen työn tekijää ei näkynyt.

Vaan Matti oli kylälle ja pian koko kunnalle välttämätön henkilö; hän oli hyvä kirjoitusmies, tarkka luvunlaskija, paljon lukenut kirjallisuutta, sekä muuten järkevä; ainahan semmoinen mies oli tarpeesen. Ja päivä päivältä nousi hän arvossa kuntalaistensa silmissä. Vaivaishoito ja erittäinkin turvattomat lapset oli Matin alinomaisena huolen esineenä, niitä hän tarkasteli ja hoiteli miten voi.

Augusta Walleniukselle kirjoitti rouva Runeberg: "Oletko lukenut mitä mamseli Bremer kirjoittaa "Strauss'in riitakysymyksen johdosta"? En muista nyt kirjan nimeä . Olen nähnyt vain muutamia otteita "Frejassa", mutta olisin mieluimmin suonut, ett'ei hän olisi sitä kirjoittanut.

EDMUND. Aattelen, veli hyvä, erästä ennustusta, jota näinä päivinä olen lukenut siitä, mikä näiden pimennyksien on seurauksena. EDGAR. Välitätkö sinä tuollaisista?

Minä olen sen lukenut. Mainio novelli. Pidätkö? Juuri ihan niinkuin se onkin: me ihmiset olemme todellakin hulluja, laitamme itse lakeja itsellemme ja kuvailemme olevamme niiden sitomia. Mutta kas rakkauttapa et vaan sitonutkaan! Kuinka tarkoitat, mitä niin lakeja? No esimerkiksi: ei sinun pidä rakastuman veljesi vaimoon. Mutta rakkaus tulee, eikä kysy onko se veljesi vaimo vai ei.

Näitä wiimemainittuja hän, koska ei siihen aikaan wielä mitään kouluja tyttöjä warten meidän maassamme löytynytkään, oli omin neuwoin harjoitellut ja kehitellyt. Tieteellisten lukemistensa rinnalla oli hän myös kaunokirjallisuuttakin lukenut paljon enemmän kuin useimmat naiset Suomessa hänen aikanansa.

"Olen kyllä lukenut." "Muistatkos, siinä on eräs kaunis kohta." "Siinä on montakin kaunista kohtaa." "Kyllä minäkin sen tiedän. Mutta siinä on eräs, joka sopisi tähän." "Veneesenkö?" "Ei, mutta tähän tilaisuuteen. Se on niin ihmeen ihana kohta." "Kuinkas se kuuluu?" "En muista kuolemaksenikaan. Vaan maltas, kielelläni pyörii... Jo muistan; se kuuluu: Vait..." "Entä sitten?"

Hänellä oli niin loppumattoman paljon kerrottavaa Pietarille. Hän kertoi kalastuksesta, ihmisistä, jotka olivat hukkuneet merelle, toisista, jotka olivat menneet naimisiin, uudesta kirjasta, jonka hän oli lukenut, että he olivat rakentaneet ja tuhansista muista seikoista.

"Nyt on", sanoi hän, "Jumalan kiitos, eräs valkoinen mies, Stamlee, tullut Ugandaan, tuoden mukanaan erään kirjan, joka on vanhempi kuin Muhametin koraani, ja Stamlee sanoo, että Muhametti oli valehtelija ja että paljo hänen kirjassaan on tästä otettua; tämä nuorukainen on lukenut minulle kaikki mitä Stamlee on hänelle lukenut kirjastaan, ja minä huomaan että se on paljo parempi kuin Muhametin kirja.

Walter ... Scott ... »Talis ... maani», tavaili hän. Walter Scott on hyvä kirjailija, etenkin nuorisolle ... minä olen lukenut useita hänen romaanejaan ... tätä en ole lukenut ... onko tämä hyvä? En tiedä.