Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
Kun kreivi Lewenhaupt Tukholmassa määrättiin ylipäälliköksi vastaisessa sodassa, tahtoi hän viipymättä lähteä Suomeen, mutta kun hänen valtiopäivillä istuvat ystävänsä halusivat pidättää häntä kunnes kaikki asiat olivat ratkaistut ja sotajulistus allekirjoitettu, päätti hän jäädä.
Teidän ylhäisyytenne tehköön niinkuin Wrangel; viekää meidät taisteluun, niin kyllä teitä jokainen kernaasti tottelee. Lewenhaupt tuijotti tiukasti tuohon nyt hänelle niin vastenmieliseen mieheen ja kysyi uhkaavasti: Tekö täällä käskette vai minä? Sprengtport vaikeni, mutta tällä hetkellä hän sattui olemaan Lewenhauptille tarpeellinen.
Hänen jälkeläisekseen määrättiin yksimielisesti kreivi Kaarlo Emil Lewenhaupt, syntynyt 1691, Aurora Königsmarkin sisarenpoika. Harvassa on niitä, jotka ovat alottaneet uransa niin ihailtuina ja rakastettuina kuin tämä ulkomuodoltaankin upea mies.
Lewenhaupt oli puhunut ilman ylpeyttä, melkein pehmeästi, ja Buddenbrock tarjosi hänelle kätensä: Ole levollinen. Sinun kunniasi ei ole suuremmassa vaarassa kuin minunkaan, ja ruotsalaisia olemme molemmat. Veljeni on venäläinen, ja mielellänsä olisi hän tahtonut että minustakin olisi tullut bojaari, mutta matkamme kulkee nyt auttamattomasti erilleen.
Lewenhaupt silmäili surunvoittoisesti, melkein hellästi tuota ainoata, joka todella oli pysynyt hänelle uskollisena ja sanoi vihdoin: Kun olen poissa, saatat ajatella tätä hetkeä ja muistaa mitä nyt sanon: Segebaden on ensimmäinen, joka on saanut tämän tiedon. Ei kellään toisella Suomessa ole aavistustakaan siitä.
Kuinka aiotaan yksityisiltä kieltää kaupankäynti, kun koko isänmaasta kauppaa käydään? Lewenhaupt puuttui puheeseen: Minä olen samaa mieltä kuin hänen ylhäisyytensä maamarsalkka, että perkaus on välttämättömän tarpeellinen.
Tästä kehoituksesta kuitenkaan ei ollut mitään seurauksia. Lewenhaupt oli asettunut Helsinkiin, ja siellä aikoi hän vahvistaa asemaansa ja koettaa onneansa taistelussa. Itse tahtoi hän määrätä taistelupaikan, joko Domarbyn kentällä tahi Helsingin malmilla.
Näin sanottuaan loi kreivi katseensa Sprengtportiin, ja tämän riennettyä esille lausui Lewenhaupt ylpeällä vakavuudella: Nyt on minun päiväni tullut, mutta minun kaltaiseni mies ei halua joutua Wrangelin kohtalon alaiseksi. Sanokaa siis, mihin miehistönne kelpaa? Sprengtport seestyi.
Liikahtamatta koetti hän käsittää näitä ääniä ja huomasikin, että etehisessä vartioiva sotamies oli joutunut sanakiistaan jonkun kanssa. Lewenhaupt kuunteli vieläkin, mutta kun kiistaa jatkui, tarttui hän pieneen soittokelloon, jolla hän kutsui vahdin sisään. Tämä aukaisi oven, mutta samassa tunki Segebaden sisään ja heittäytyi polvilleen Lewenhauptin eteen, joka vielä oli vuoteella.
Lewenhaupt ei ollut oikeutettu lahjoittamaan mitä hänellä ei ollut, mutta vapaaherratar Buddenbrock lupasi palkita minua, jos äänestäisin ylipäällikkyyttä hänen miehellensä, ja minä kohta ajattelin Salmia. Ajattele mitä tahdot, mutta minä toimin ja voitan myös. Sen saamme nähdä, kirkasi Reif, vetäen miekkansa. Hubert tarttui toverin käsivarteen. Hiljaa hiidessä, huudahti hän.
Päivän Sana
Muut Etsivät