Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 14. heinäkuuta 2025


Hän kääntyi ristikkoaukkoon päin ja jatkoi samassa, ikäänkuin vastaten omaan kysymykseensä: "Niin... Mutta alhaalla on sotamiehiä." "Sata sotamiestä," vastasi Vinitius. "Emme siis pääse siitä!" "Emme!" Lygilainen sivalsi kädellä otsaansa ja kysyi toistamiseen: "Kuinka sinä pääsit tänne?" "»Löyhkäävien kuoppien» päämies antoi minulle tesseran..."

Mutta mitäpä kuningas siitä huoli, kunhan pääsimme eteenpäin vain sekä huonoilla että hyvillä teillä, yli kuoppien, läpi pensasten, halki rämetten ja hietikkojen. Se oli sellaista ratsastusta, ett'ei oltu ennen maailmassa mokomampata nähty, eikä taideta vastakaan nähdä. Ja kuningas olisi voinut kuitenkin kulkea aivan mukavasti, jos olisi tahtonut!

Sitten suoraa päätä kuoppiin!" "Hyvä on, ryypätään pois!" huusi »kuoppien» päämies. Hän valitsi sitten neljä miestä, niiden joukossa Vinitiuksen. Vartijoiden tehtäväksi tuli nostaa ruumiit paareille. Vinitius rauhoittui. Nyt hän ainakin tiesi, että hän löytää Lygian. Hän rupesi huolellisesti tarkastamaan ensimäistä kellaria.

Hämärissä he siis läksivät liikkeelle ja kun he olivat päässeet muurien ulkopuolelle ja kulkeneet kuoppien ohi, jotka kasvoivat kaislaa, tulivat he yksinäiseen, autioon viinitarhaan. Kokous oli kellarissa, jossa tavallisesti säilytettiin viiniä.

Vinitius lakkasi rukoilemasta ja lausui: "Sano vartijoille, että he panevat Lygian arkkuun kuolleen lailla. Toimita sinä sitten apumiehiä, jotka yhdessä sinun kanssasi kantavat hänet vankilasta. »Löyhkäävien kuoppien» likeisyydessä tapaatte kantotuolin ja ihmisiä, joiden haltuun jätätte arkun. Vartijoille saat minun puolestani luvata niin paljon kultaa kuin he vaatteissaan jaksavat kantaa."

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät