Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025


"Minä tunnen sinun", sanoi vihdoin Pupina rouva, "sinä olet samasta pitäjästä kuin minäkin; isäsi on kauan ollut kipeänä, huomenna sunnuntaina sinun sopii tulla minun luokseni Lehtikylään, niin saat hänelle jotakin". Me kuljimme nyt esteettömästi eteen päin, mutta seisatuimme kuitenkin vielä muutaman kerran.

Siellä hän tarttui käteeni ohjatakseen minua, mikä todella olikin tarpeellista, sillä mikäli saatoin päättää me nyt kuljimme läpi pimeän vinttikerroksen, jonne oli vedetty kuivatusnuoria hän kehoittikin minua kulkemaan kumarassa. Kulkiessani tein huomioitani.

Yhdessä kuljimme nyt torppaan, jossa Riika ilmaisi isäntäväelleen, kuka minä oikeastaan olin. Osaaottavasti puristivat vanhukset kättäni ja pyysivät minua käyttämään hyväkseni sitä kestitystä, mitä he tänä kovana aikana saattoivat tarjota. »Itsekin olen vanha sotilas», lausui ukko, »vaikka vihollista vastaan en ole enää jaksanut käydä.

Sanalla sanoen: me kuljimme aika vauhtia erästä saarta kohti. Kartalla ei ollut mitään saarta sillä paikalla, ja senvuoksi voitte sanoa, että oli hyvin paha saarelta tehty, olla siellä; minä en sitä vastaan väitä, mutta siellä se nyt kumminkin oli. Kiitos Jumalan, minä olin yhtä valmis saarta vastaanottamaan kuin saari oli minua vastaanottamaan.

"Kinkin-Känkki" riensi tapaamaan purtiloansa kiinni, ja sillävälin pääsimme me niitäkään vahingotta hänen käsistänsä karkuun. Nyt kuljimme pitkin joen jyrkkää äyrästä ja saavuimme "Kinkin-Känkin" perunakuopalle. Tänne oli hän antanut vetää suuria kiviä painoksi perunakuopan suulla oleville laudoille.

Sydämestäni halajaisin minäkin olla teidän luonanne, sillä kaikki loistoisuus ja huvit Romassa eivät palkitse minulle eroa lapsuuden ystävistäni. Usein ajattelen kaipauksella niitä onnellisia hetkiä, kun sinun ja Naomin kanssa kuljimme laaksoja ja puutarhoja. Minä saan kohdakoin paikan armeijassa. Siitä olen iloinen.

Sitten minä ja toverini läksimme kartanosta, ja viholliset tulivat kohta sinne, ampuivat ja hakkasivat talonpoikia siellä. Me kätkimme itsemme saarella siksi että oli tullut, ja käännettyä kenkämme edes-takaisin, kuljimme sitten koko yön, ja tulimme taas eräälle saarelle, jossa teimme vähäisen valkean. Siellä me söimme mitä minun oli onnistunut tuvasta saada edellisenä päivänä.

Monet suuremmista puista olivat maahan sortuneet juuri niillä kohdin, joilla kuljimme. Ne muodostivat vuoria haaroista ja oksista, niin että meidän täytyi tunkeutua eteenpäin sivulla olevien pensaiden läpi ja siten usein tehdä suuria mutkia." Metsä vilisi eläimistä.

Enklingen ja Brändöön sivu purjehdittuamme nousimme maihin Kustavin pitäjän Wartsalassa. Tänne jätimme aluksemme ja kuljimme veneellä Taivassaloon, missä vaihetimme pukua ja lähdimme maitse pyrkimään Turkua kohti.

Kuljimme yleistä basaarikatua, läpi kansanjoukkojen kirjavan vilinän, sivu vihannes- ja lihatavarain haisevan kulmauksen, josta Nevankoski ei koskaan voinut kulkea puoleksi juoksematta ja pitelemättä nenäliinaansa painettuna sieraimiaan ja suutansa vasten. Oppaamme johtamina poikkesimme pian sen jälkeen ahtaille, monimutkaisille kujanteille.

Päivän Sana

punaisenruskeassa

Muut Etsivät