United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Piru vastasi: "Te kristityt olette suuria pettureita; avun tarpeessa turvaudutte minuun, kun on joku etu kysymyksessä, mutta kun sen olette saavuttaneet menette jälleen Kristuksenne luo joka on hyvä mies ja ottaa teidät jälleen lampaittensa joukkoon. Jos tahdot minulta apua on sinun annettava kirjallinen sitoumus, että tulet minun kanssani helvettiin, ja että luovut kirkosta." Palvelija suostui.
Kristus antaa hänet minulle eikä ikinä enää eroita meitä." Petronius rupesi astelemaan edestakaisin atriumin permannolla, ja hänen kasvoillensa nousi pettymyksen ja kärsimättömyyden ilme. "Siihen ei tarvita teidän Kristuksenne apua," virkkoi hän vihdoin. Vinitius hymähti surumielisesti ja vastasi: "Ei, rakkaani, mutta sinä et tahdo sitä ymmärtää." "En tahdo enkä voi, sanoi Petronius.
Viime yö oli lämmin ja tähtiä putosi vallan satamalla. Moneen tekee sellainen näky kolkon vaikutuksen, mutta minä ajattelin tyynesti: jos minunkin tähteni on niiden joukossa, niin ainakaan en kaipaa nykyistä seuraani!..." Hän vaikeni, vaipui mietteisiin ja virkkoi hetken kuluttua: "Mutta jos teidän Kristuksenne on noussut kuolleista, niin kai Hän teitäkin voi varjella kuolemasta."
Mutta te ette ole yksin ajatelleet minua, vaan te kehoitatte lisäksi minua tulemaan Siciliaan ja tarjoudutte jakamaan kanssani leipänne ja Kristuksenne, joka, vakuutuksesi mukaan, on antanut teille onnea niin runsaassa määrin. Kunnioittakaa häntä, jos niin on. Minä puolestani, rakkaani, olen sitä mieltä, että Ursus ja Rooman kansakin osaltaan ovat vaikuttaneet Lygiasi pelastukseen.
Jos tahtoisinkin seurata sinua sinne, minne pyydät minua saattaa, niin en voisi. Mutta minä en edes tahdo. Minun on siis kaksinkerroin mahdoton sinne joutua. Sinä tiedät, kuten Paavali Tarsolainenkin, että te joskus, Styx-virran tuolla puolen, jonkinlaisilla Elysiumin kentillä saatte nähdä Kristuksenne. Hyvä!