Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Sitten avasi hän olutkellarin oven. Ukkonen jyrisi hirvittävästi. Kellarissa synnytti sen pauke jylhän jyminän. Inkeri katseli ympärilleen. Kosteina kiilsivät seinän kivet. Ja tuolla, suuren tynnörin luona oli ovi... Hitaasti asteli hän sinnepäin. Häntä, rupesi taas pelottamaan. Hän asetti kynttilän tynnörille ja aikoi avata ovea. Mutta pelko pidätti kättä. Mitä kätki tuo ovi? Minne se johti?
Vihaisesti silmäsi Anna-Maija pikku Niiloa rantaan astuessaan, mutta äiti sanoi Niilosta tulevan "suoran miehen", ja hänen silmänsä oikein kiilsivät sitä sanoessaan. Anna-Maija siihen sijaan ylpeästi mutisi: "mokomakin vierasmies", vaan Riitalan Matti sanoi Niilon hyvin teräväksi miehenaluksi ja lupasi tulevaisuudessa ruveta Niilolle puhemieheksi.
Apekides oli vasta elämänsä keväässä; silti hän näytti elinvoimiaan kuluttaneen enemmän kuin egyptiläinen. Hänen hienot ja säännölliset piirteensä olivat kuihtuneet ja värittömät, hänen katseensa oli harhaileva ja silmät kiilsivät kuumeista tulta.
Pari minuuttia kiilsivät Rietrikin silmät tavattomalla kiillolla ja rohkeudella, kun eno esitteli hänelle pa'eta, asia, jota itse monta kertaa oli miettinyt; mutta pian sammui taas tämä sattumuksen kipinä, kun järkensä sai vallan tämän pahan tunnon yli.
Hän voi haastaa oikeuteen hienoja ihmisiä jos mieli tekee, sillä hänellä on varoja maksaa asianajajille". Gunhild'in silmät kiilsivät, kun hän tätä ajatteli. "Mutta kuinka sinun on käynyt oikeastaan, kuinka olet tänne tullut?" aloitti Gunhild taas hetken perästä. Marit kertoi muutamilla sanoilla kuinka kaikki oli tapahtunut.
Heikki oli hänet kokonaan voittanut, ihan kuin olisi voinut kietoa sormensa ympäri Olli, joka seisoi lähellä ja huomasi heidän keskustelunsa, otti Heikkiä kädestä, kun Heikki jätti Fannyn. Hän on sinun! sanoi Olli varmalla voitonriemulla, ja hänen silmänsä kiilsivät ilosta ja punssista, jota oli juonut enemmän kuin kylläksi.
Naisen aistilla hän ymmärsi, ettei mikään niin säilytä ihmisten hyvää ajatusta kuin puhtaat jalkineet. Ja nytkin ne kiilsivät puhtaudesta, siinä kun hän käveli väen joukossa sänki pellolla. Ja Severin vaelsi Marin seurassa. Se oli tietysti viran puolesta. Sillä hänen velvollisuutensa oli tarjota juotavaa sitä myöden kuin Mari tarjosi syömistä.
Sen sanottuaan otti hän nyytystään tuoretta leipää ja vastakirnuttua voita, asetti ainoan viilipyttynsä pöydälle ja kehoitti sydämellisesti lapsia nälkäänsä sammuttamaan. Viihdyttääkseen heitä otti hän vielä esille kolme kirkasta messinkilautasta, jotka kiilsivät kuin kulta, ja kolme samasta metallista tehtyä lusikkaa, kaikki muistoja muinoisilta ajoilta.
Kauppiaan silmät kiilsivät. "Tämä voitto on ääretön, Kornman on aika mies" sanoi hän. "Jumalan kiitos! Minä olen terve! Tuskat ovat loppuneet. Kiitos ystäväni". Milloin oli kauppias viimeksi kiittänyt Jumalaa? Mutta Anterossa vakautui ajatus: "Ennen iltaa on kaikki minun, minun!" Haaksirikko. Varhain aamulla nähtiin laiva lähestyvän kaupungin satamaa.
Tunsin itseni niin epämiellyttävän naiiviksi. Tohtori, joka oli ystävällinen mies, tahtoi hiukan parantaa asiaa ja asettua jonkunmoiselle välittävälle kannalle. "Eihän sitä ollenkaan tiedä", virkkoi hän, "vaikka esimerkiksi Shakespeare olisi pitänyt esitelmiäkin, koska häntä pidetään niin suurena miehenä." Opettaja Touhio ponnahti seisomaan kuin nuoli ja hänen silmänsä kiilsivät.
Päivän Sana
Muut Etsivät