United States or Taiwan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tor itse, hänen herransa, leveänä rinnaltaan, istui kalliolla ja vuoli paimensauvaa ja hymyili punaiseen partaansa. »Orja», sanoi hän, »älä pelkää! Unohdettu on vasarani, sillä kevättä kukkivat kankaat. Jotta kaikki kävis vihreän maan päällä kuin tulee, ja kukin sais osansa ja nuoret sydämet lyödä vastakkain, me, ankarat urhot, mielellämme joskus paimennamme vuohia.» Hugo von Hofmannsthal
Lyngällään on jo se rakennus, jossa Paavalin sanotaan usein vieraissa käyneen, ja joll'ei muistoa olisi jälellä, ei voisi aavistaakaan, että noitten köyhien talonpoikain isoisä oli aina ollut tervetullut keisarin hoviin ja saanut keisaria "braatikseen" nimittää kuten kerrotaan. Ei tarvinnut tänä vuonna kevättä odotella.
Vain kolme vuotta kesti tätä Grundtvigin onnellista kevättä, sillä jo 1854 peitettiin sen aiheuttaja, Marie Tofte hautaan, mutta hän jätti jälkeensä pienen pojan, joka tuli isän silmäteräksi. Hän oli kaunis kuin sadunprinssi, ja niin lahjakas, että hän jo siinä 8 10-vuotiaana kirjoitteli runoja.
Mikä, rakas poikani, ei kuitenkaan vähennä vikaasi kaikkinäkevän Jumalan edessä, koska noin onnettomasti ennen aikaansa olet saattanut syntisen ihmisen sen tuomion alaiseksi, jota ei koskaan peruuteta. Armas Kaarleni, minä varoitan sinua sydämeni pohjasta antamasta epätoivon saada itsessäsi valtaa. Sinun armahdustasi ei voitane lykätä tulevaa kevättä kauemmaksi.
Elää minä tahdon niinkauvan kun nuori olen, vapaasti hengittää minä tahdon niinkauvan kun minulla keuhkot ovat! Mutta tiedätkö, Tuomenkukka, mitä elämä oikein on?» »Kyllä», vastasi tyttö säkenöivin silmin »se on rakkautta!» »Niin, rakkautta se on mutta se on muutakin. Se on nuoruutta ja kevättä ja uskallusta elää, ja se on kohtaloa, joka meitä ihmislapsia yhteen johtaa.»
Mitä hän itse asiassa tiesi tuosta naisesta, silloista kevättä ja kesää lukuunottamatta ei mitään! Mitä tuo nainen sisimmässään ajatteli ja tunsi, eli ja kärsi, toivoi ja pettyi se kaikki oli hänelle lopullisesti kuin sulettu kirja.
Kun joku tuli samalla sinne ja kysyi, mikä nyt niin kiroiluttaa, selitti Mikko: »No kun olin vähällä kompastua ja kaatua tuohon liekoon...» Sinä iltana tuli Mikko harmistuneena kotiin. Hän kiersi jokirannan kautta, missä oluttehtaan rakennusta varten valtava hirsikasa odotti kevättä, jolloin aiottiin ruveta rakentamaan.