United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Jos hän olisi voinut olla täällä", virkkoi kuivakiskoisesti pormestari Craigdallie, "niin hän varmaankin olisi lukenut täänpäiväisen voiton omaksi ansiokseen ja kehunut olleensa oman surmansa kostaja!" Iltakelloin soidessa pidot lopetettiin.
Kun olen heitä kysellyt Hegiosta, minä olen havainnut monta seikkaa: että hän on syyttänyt sinua vääryydestä ja pahasta menetyksestä itseään vastaan; että hän on julkisesti vannonut kostoa; ja että hän näinä muutamina viimeisinä kuukausina on kehunut, että hänellä on uusi suojelia, joka auttaa häntä näissä hänen kostontuumissaan." "Uusi suojelia!" "Niin." "Kuka?" "Tigellinus." "Tigellinus!
Eräs ylioppilasystävistäni oli usein puhunut kotiseudustaan, joka oli eräässä itämaakunnassa ja kaukana meren rannasta, ja kehunut, että jos joku yksityinen lääkäri asettuisi sinne, niin hän saisi paljonkin työtä. Tämä nyt johtui mieleeni ja minä päätin kirjottaa hänelle sitten kuin olin puhunut Elinan kanssa asiasta.
Hän jutteli minulle, että, mitä Miss Mowcher oli kehunut siellä ja täällä ja joka paikassa olemisestaan, oli aivan totta, sillä hän kävi pikku retkillä maakunnassa ja näytti hankkivan itselleen ystäviä kaikkialla sekä tuntevan joka ihmisen.
Hän oli koko ajan odottanut, että kirkkoherra olisi kehunut heidän talouttaan ja elämänsä komeutta, mutta kun ei kirkkoherra ollut mikään liehakoitsija eikä imartelija, jäi se tekemättä. Isäntä oli sitä laatua, että kehu teki hänelle sangen hywää ja jos ei wieras tahi wieraat sitä tehneet, teki hän sen itse. Semmoista oli hänellä nytkin mielessä.
TEUVO. Olihan minulla vähän sekin mielessä Jussi kun sitä on niin kehunut PASTORI. Niin, Jussi on kovasti kiintynyt tähän paikkakuntaan. Ja ja ja ja eikä se ihme olekaan. Onhan täällä paljon hyvää paljon hyvää, jos paljon pahaakin. Sinä tulit muuten parhaasen aikaan, Jussi. Aivan kuin lähetettynä.
Hiisi vieköön, sentähden, että hän oli kehunut seivästävänsä tuon tuntemattoman herran, jonka kanssa te jätitte hänet riitelemään, vaan että tuntematon päinvastoin, kaikesta ylvästelemisestä huolimatta, kaatoi hänet maahan.
"Vapautusliiton" äänenkannattajakin ylisti tuota vapaamielistä kaunopuhujaa tulevana uudistajana, ja vanha tuuliviiri Novoje Vremja, joka vast'ikään oli kehunut Plehwen "valtiomieskykyä" muistosanoissaan, toitotti samaa torvea, mikä vuorostaan vaikutti sen tuhansiin lukijoihin virkamiesten joukossa, joilla oli tapana ottaa maailmankatsomuksensa ja valtiollinen vakaumuksensa tämän kameleontin vaihtelevista pääkirjoituksista.
Vastaukseksi isäntä vain kumarsi, ja samoin, tuodessaan sisään ja järjestäessään pöytään kelpo aterian, hän ei kehunut ruokien hyvyyttä ainoallakaan sanalla. Ja kuitenkin tämä aamiainen, niinkuin lukija seuraavasta luvusta saa nähdä, olisi hyvin ansainnut semmoisia korusanoja, joilla ravintolanisännät Ranskassa tavallisesti höystävät vieraanvaraisuuttaan. Herra Jumala taivaassa!
Ennen itse ajoi hevosta heinänvedossa ja ainakin sata kertaa päivässä sydämessään kirosi, kun muistui mieleen, miten hän tuolle puhemiehelle oli kehunut tyttärensä viattomuutta ja mitenkä siellä sulhasen kotona oltiin ystävät isännän kanssa, ja nyt se sekin... Voi tuhannen vanha...! Keväinen ruoho oli nostanut päänsä kuoleutuneista kannoistaan.