Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Hän siirsi aivan keisarinnan viereen sitruunapuiden pesupöydän, jolla oli lukematon joukko pieniä pulloja ja purkkeja, ja rupesi hieromaan hänen kasvojaan, niskaansa ja käsiään hienoilla, kaikenlaisiin viineihin ja seoksiin kastetuilla liinoilla. Teodora nousi sitten vuoteen laidalta ja siirtyi pantterinnahkalla päällystetylle tuolille, katedralle.
Kultalukkoinen punainen korallinauha koristaa heidän kaulaansa. Tämä kummallinen pään kaunistus ei kuitenkaan rumenna heidän kauneita, vaihevia, lumivalkeita ja viehättäviä kasvojaan. Mutta niiden muu rumahihainen ja möhleähameinen puku möhlentäisi kauneimmankin olennon, Broek'issa kun turhaan etsimme jonkun ihmissielun seuraa, kiiruhdimme me vielä samana päivänä Saardamiin."
Nyyhkyttäen painautui Lygia yhä likemmä apostolia. Hän ymmärsi, ettei hän turhaan ollut paennut hänen turviinsa. Apostoli kohotti hänen kyyneltyneitä kasvojaan ja puhui hänelle: "Niin kauan kuin silmät, joita rakastat, eivät ole avautuneet totuuden valolle, täytyy sinun välttää häntä, ettei hän viettelisi sinua syntiin, mutta rukoile hänen puolestansa ja tiedä, ettei rakkaudessasi rikosta ole. Ja se, että tahdoit viettelystä paeta, on sinulle ansioksi luettava.
Hän oli pannut käsivartensa ristiin rinnalleen, mutta nyt hän ne kohotti peittääkseen niillä kasvojaan, sillä hän tunsi voimakkaan kouran tempaavan hunnun hänen päästään.
Sen lupaan, vastasi hän vakavasti, mutta hän ei näyttänyt enää iloiselta eikä toivovalta, pikemmin varjosti hänen kasvojaan pimento, joku synkistyttävä heijastus Annan katseessa kuvastuvasta kylmyydestä.
Hän eleli tätä tapausta uudestansa. Kaikki tunteet, jotka olivat palaneet hänessä tuona muistettavana yönä, elivät ja hehkuivat vielä kerran. Hänen tuimia kasvojaan elähytti vaihetellen suru, viha, kosto taikka voitonriemu.
Pastori ei sanonut mitään, seurasi vaan vierastaan ovelle ja ojensi hänelle kätensä jäähyväisiksi. Ylioppilas tarkasteli hänen kasvojaan ja äkkiä huomasi hän, miten vanhalta, yksinäiseltä ja onnettomalta mieheltä pastori näytti. Hän mietti kauan, jäisikö vielä sinne puhelemaan, mutta kun hän jo oli oven kynnyksellä ja oli jättänyt hyvästi, päätti hän lähteä kotiinsa.
Siirin kasvopäitä vihlasi kuni kuumalla raudalla ja tunsi rupeavan palelemaan, niin kyyristi päänsä kumaraan ja käsineillään suojeli kasvojaan. Ja kun niitä ei enää palellut, niin luuli, ettei ole mitään hätää, toivoi vaan pääsevänsä pois mitä pikemmin. Eikä Jukkekaan kyennyt kehumaan oriin askelia, kiitti kun turkkinsa kauluksen sisään painaen säilytti kasvojaan.
Tämä ei liikahtanut, ei kenkään voinut hänen kasvojaan nähdä. Karina istui pöydän ääressä ja piirteli sitä sormellaan. "Kyllähän tuo hyvältä ja kauniilta kuuluu," virkkoi hän.
Robert katseli surullisesti hymyillen hänen suloisia kasvojaan ja hieman vapisevia huuliaan, sitte työnsi hän hänet hiljaa luotaan, ja pitkä, raskas vaiti-olo seurasi tätä kiihkeätä kohtausta, joka nyt kuten melkein aina ennenkin oli syntynyt edellisestä väittelystä. Kaikista epäilyksistä ja kiistoista huolimatta, olivat häät määrätyt jo kevääksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät