United States or Algeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minusta oli hupaista kun sinä otit leikitelläksesi minun kanssani, niinkuin lasten oli hupaista kun minä rupesin leikittelemään heidän kanssaan. Se on ollut meidän avioelämämme, Torvald. Helmer. Tuossa on vähän totuutta noissa sanoissasi, niin liialliset ja ylenpaltiset kuin ne ovatkin. Mutta tästälähin on elämämme tuleva toisenlaiseksi. Leikin aika on lakkaava; nyt tulee kasvatuksen aika. Nora.
Kaikilla on yltäkyllin, kaikki saavat kasvatuksen, kaikki ovat sivistyneet, kaikilla on työtä ja sitä tehdään yhteiseksi hyväksi. Ajattele kuinka iloista ja onnellista silloin olisi! Olisimmekohan vaan siksi eläneet näin pahasti, ettemme ennen ole keksineet tuommoista tulevaisuutta? Minusta vaikeus ei ole keksimisessä, vaan enemmän toteuttamisessa.
Koko heidän elämänsä on vaan katkeamattoman työn ja vaivan jono; sillä lasten kasvatuksen ja hoidon lisänä on heillä melkein kaikki halvimmat työt ja toimitukset. Miehille kuuluu ainoastaan metsästys ja sota, karjan vartioitseminen ja elatuksen hankkiminen. Kaikki muut toimet kuuluvat vaimoille. Vaimo ja mies harvoin toisensa hylkää, eipä vielä vanhuudessaankaan.
Se on se merkki, jonka Jumala on painanut jokaiseen kansaan, siten että on antanut sen kauan yhdessä asua. Tämän merkin kantaa kukin muassaan, menköön mihin tahansa maailmassa. Se kyllä saattaa kulua kasvatuksen, tapojen ja elämän vaikutuksien kautta, mutta harvoin se kokonaan häviää.
Marin äiti oli kaikin puolin erinomainen vaimo. Hän oli palvellut monta vuotta kammarineitsyenä paremmassa herrasperheessä ja siten hankkinut itsellensä paljoa suuremman sivistyksen, kuin hänen vertaisillaan tavallisesti oli. Hän oli erittäinkin tavattoman osaava kaikissa perheellisissä käsitöissä ja muissa naisellisissa töissä. Tästä syystä sai Mari hyvin huolellisen kasvatuksen.
Sinä erehdyt, Anna Lepaa, saatpa nähdä, että sinä erehdyt. ANNA: Mikään ei olisi minulle sen mieluisempi. Hän ei vieläkään tiedä siitä mitään? MAUNU TAVAST: Ei. Hän luulee, kuten kaikki muutkin, että hän on veljeni Niilon poika, jonka opillisen kasvatuksen minä olen ottanut huolekseni. Me olemme veljeni kanssa sen niin sopineet.
Ja Yrjö ... hänen silmäteränsä, hänen ainoa lapsensa ... mikä onni, että voi antaa hänelle mainion kasvatuksen, tietää, että hänen tulevaisuutensa on turvattu puutteilta ja köyhyydeltä...
Vanhempani hyvät ystävät pitivät minusta huolta ja antoivat minulle, varattomalle tyttörukalle, parasta kuin he antaa voivat aito kelvollisen kasvatuksen, jota minä jälemmin koetin itse täydentää.
Ja kun hän tiesi, kuinka voimakas hengen vaikutus voi olla sellaisiin, jotka itse älyään viljelevät, hän oli tätä silmällä pitäen suunnitellut Ionelle mitä huolellisimman kasvatuksen; hän oli vakuutettu siitä, että Ione silloin parhaiten kykeni oikein arvostelemaan hänen vaatimuksiaan hänen lempeensä nimittäin oikein arvostelemaan luonnetta, joka rikollisena ja paheellisenakin oli pohja-aineksiltaan voimakas ja jalo.
Hän ei tyydy mihinkään vastaukseen, minkä hän on saanut ympäriltään tai kasvatuksen kautta. Hän ei tyydy mihinkään auktoriteti-uskoon, jota häneen tavalla tai toisella on tyrkytetty. Hän ei ota mitään ennakoita uskoakseen vaan hän todella vakavasti kysyy, onko totuus olemassa, onko Jumala olemassa, mikä on totuus?