Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Syynä siihen, ettei politiikka häntä näinä aikoina suuresti huvittanut, oli varmaankin sen pikkumaisuus. Lienee siihen sentään vaikuttanut sekin seikka, että hänellä näihin aikoihin oli paljo yksityisiä asioita ajateltavana: Librin juttu, tieteelliset työt, virkamatkat ympäri maata ja lukemattomat komiteat.
Mutta ne häikäsivät Severinin silmiä. Sillä kaikki, mikä eniten oli häntä huvittanut, tuotti nyt hänelle pelkkää ikävyyttä. Yksin varpusetkin, jotka kylän räystäillä tirskuivat päivän paisteessa, julistivat hänelle alakuloisuutta. Hän muisti Liisaa, joka vankeudessa istui ja jota hän oli kieltänyt Marin ottamasta palvelukseensa. Kuinka Severin oli ollut itserakas!
Tämmöisellä retkellä ollen päätyi hän kerran Signildsborgiin, missä häntä mikään ei huvittanut niin, kuin tuo kaunis ja iloinen kamarineitsyt. Siitä hetkestä käsin, kuin heidän hilpeät, vilkkuvat katseensa ensi kerran kohtasivat toisensa, tuli Pekka siihen vakuutukseen, ettei hän enää ollut poika, vaan nuorukainen.
Silloin hän istui katsellen haluttomana yhtä ja toista sellaista, joka muuten olisi häntä hyvinkin huvittanut, ja hänen täytyi ponnistaa kaikki voimansa pysyäkseen edes hiukankin vilkkaana. Tänä iltana oli taaskin kutsut luultavasti isonlaiset, kapteeni Böckmanin luona.
Hm, kumma, entä jos todellakin olisin häneen rakastunut rakastunut ha, ha, haa oikeinpa oiva rakastaja, joka on hänen perinnöstään jo tuhlannut monta tuhatta!» Paroni puki vitkallisesti vaatteet yllensä, otti sitte sanomalehden käteensä ja silmäili sitä, mutta se ei häntä huvittanut. Pitkä oli hänen päivänsä.
"La Vénus d'Ille" käsittelee ihan keksittyä ja romanttista aihetta, joka Mériméetä nähtävästi on suuresti huvittanut. Romanttikoihin ei hän siltä enää itseään lue ja kovinpa erehtyisikin se, joka sen tehdä tahtoisi.
Hän ei huvittanut häntä millään peräti pilanteolla eikä turhilla veija-sanoilla, jota niin usein saa salongeissa, keskustelutapa, joka on puhumassa, vaan ei mitään sanomassa. Mutta mistä he sitten puhuivat? Jumala tiesi; vaan eivät kirnupiimästä eikä kuminajuustosta, vaan vallan kokonaan toisista, jotka huvittivat heitä molempia.
Vielä hupaisemmalta tuntui minusta se, minkä näin itse pääsiäispäivänä eräässä saman kaupungin suurimmista kirkoista, Santa Crocessa eli Pyhän Ristin kirkossa. Kun se on vastapäätä asuntoani, kaitainen katu vain väliä, menin sinne tietysti päasiäiskirkkoon. Suuri messu siellä kävi parhaillaan. Syistä, joita yllä olen esittänyt, ei se kuitenkaan suuresti minua huvittanut.
Varsin vaikea oli Matin ruveta selityksiä tekemään. Ei hän pitkiin puheisiin ruvennutkaan, sanoihan vaan vastaukseksi jonkun umpikuljuisen sanan. Apealla mielellä oli Matti kauvan aikaa kotiin tultuansa. Ei viihtynyt missään, eikä häntä huvittanut mikään, ei nuorison ilot eikä kemutkaan. Yksinänsä istuskeli mies pyhäpäivätkin kotonaan, lueskellen kirjojaan ja mietiskellen.
Rouva pudisti päätään: Eivät ne olleet satuja, tohtori Nord, minä kerroin todellisuuden mukaan, ja pian saa poikani nähdä omin silmin todeksi kaikki. Me olemme satoja kertoja kertoneet sen saman, vaan aina se on meitä molempia yhtäpaljon huvittanut, siitä saatte olla varma. Tohtori hymyili epäilevästi: Pieniä asioita pienille lapsille!
Päivän Sana
Muut Etsivät