Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Vielä on minun tässä yhteydessä mainittava eräs kolmas Ranskan muinaisten aikojen tapakuvaajia, nimittäin "keskiajan Herodotos" Froissart, jonka merkitystä ja luonnetta Mérimée niinikään samoihin aikoihin oli tilaisuudessa lyhyesti kuvaamaan. Valenciennessä, missä mainittu runoilija ja historioitsija oli neljä vuosisataa sitten syntynyt, oli hänen muistoksensa pystytetty patsas, jonka juhlallinen vihkimys tapahtui 21 p. syyskuuta 1856. Ranskan akatemia, joka tavallisesti aina on edustettuna tällaisissa tilaisuuksissa, valitsi Mériméen edustajaksensa ja tämä pitikin paljastusjuhlassa puheen, missä hän ylistää lempikirjailijaansa nimillä "un poète ingénieux, un chroniqueur incomparable", hän kun antoi meille "un tableau si animé des moeurs et des passions du moyen âge" ja osasi "ennoblir la vérité sans l'altérer jamais, et donner un air de grandeur
Herodotos, joka itse on kävellyt noissa maanpäällisissä huoneissa, kertoo niistä: "Ne ovat yliluonnollista työtä, sillä tiet saleista ja sokkelokäytävät pihojen läpi ovat varsin moninaiset ja ihmeelliset, kun astuu pihoista huoneihin, esikartanoihin, uusiin saleihin ja uusiin pihoihin. Katot ovat kivestä samoin kuin seinätkin, ja seinät täynnä hakattuja kuvia.
Termopyleen läpi kulkiessamme kuulimme, kuinka maahan varisseet tammenlehdet jalkojemme alla ritisivät; tästä ritinästä, sanoo Herodotos, kuulivat kreikkalaiset, että Xerxeen kuolemattomat, jotka kiersivät vuorisolaa, olivat lähenemässä". Mérimée rakasti todellakin kreikkalaisia sydämmensä pohjasta. Miksi? Ainoastaanko heidän historiallisten muistojensa ja sankaritöittensä vuoksi?
Eteläpuoli sen sijaan on alavaa, auringon paahtamaa seutua, joka päättyy aavikkoon. Tämän valloittajan elämänvaiheista on ollut montakin kertomusta, joista Herodotos on muistiin kirjoittanut sen, joka hänestä näytti luonnollisimmalta. Se on tällainen. Median kuninkaalla Astyageella oli tytär Mandane. Hänestä näki isä unta, että hänen sylistään juoksi vesivirta, joka peitti tulvallansa koko Aasian.
"Näinä vuosina", sanoo vanha kreikkalainen historioitsija Herodotos, "vallitsi kaikenlainen kurjuus Egyptissä ja temppelit pidettiin suljettuina." Aavikon reunassa seisovat nämä ikimuinoisen, mutta kuolleen sivistyksen muistomerkit ikäänkuin merkitsemässä maanpaikkaa, jossa yleishistoriallinen elämä ensin alkoi. Hämmästyttävä on niiden suuruus.
"Siihen asti", sanoo historioitsija Herodotos, "oli sparttalaisilla melkein huonoin hallitusmuoto koko Hellaassa." Valtiota raateli sisällinen eripuraisuus, kun maassa asui kaksi toisilleen vihollista heimoa, vanhemmat akaialaiset asujamet ja sittemmin tulleet dorialaiset. Hallitus oli välistä rajatonta yksinvaltaa ja välistä vallatonta kansanvaltaa.
Tässä Xerxeen joukossa oli silloin kolmatta miljoonaa miestä, paitsi palvelijoita, kokkeja ja naisia, joita kerrotaan olleen yhtä paljo. Tämä ääretön joukko lähestyi hitaasti Kreikanmaata. Herodotos luettelee jokia, jotka kuivivat, kun sotaväki niistä otti tarpeekseen vettä, ja kaupunkeja, jotka perin köyhtyivät, kun niiden täytyi toimittaa sille yksi ruoka-atria.
Tuolla selvään kallioon hakatulla puhelavalla ei ole kuin muutamia neliskulmaisia jalkoja; mutta siltä on aikoinaan Demostenes puhunut. Kuinka tarkka kuvauksissaan hän olikin Herodotos!
Päivän Sana
Muut Etsivät