United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !


Muutamissa hengellisissä kirjoissa, joissa puhutaan lihan ja himojen kuolettamisesta, on paikkoja, joissa kuoleman kauhuja terotetaan ihmisten mieliin asettamalla ne niiden kauheiden tuskien rinnalle, joita tuottaa jo yhden ainoan jäsenen kiduttaminen, mikä kuitenkaan ei ole mitään verrattuna kuoleman tuskiin, joista koko ruumiin täytyy olla osallisena.

Haukotella hänen tulee niin harvoin, kuin inhimillinen luontonsa suinkin sallii, mutta sen sijaan hän vapaasti, vaikka varovaisesti, saa käyttää silmiään ja korviaan ja siten tehdä havaintojansa, jotka hänelle hyödyksi tulevat. Aivan päin vastoin, kuin mitä luonnon maailmaa tutkiessa tarvitaan, on hengellisissä asioissa.

"Ainoastaan pariskuntiansa vihkiyttämässä ja ruumiitansa siunauttamassa," hän vastasi; "ja jos kävisivätkin, mitä hyötyä heillä noista kalliista sanoista olisi, raakoja ja tietämättömiä kuin hengellisissä asioissa ovatkin. Yhtä hyvin sopisi puhua lapselle kreikkaa." "Hän tietää niin paljon," minä lisäsin, peläten lausuneeni jotakin loukkaavaa, "sentähden ei aina sovi pyytää häntä ymmärtää.

Paljon siitäkin puhuivat, Kuinka kunnian Jumala Hänen voimalla varusti, Lahjoitti lavean tieon Hengellisissä hänelle, Pani paljon uskallusta, Rohkeutta runsahasti Yli paavin ylpey'en; Apulaisen antoi vielä Melanktonin mainittavan.

Kolmekymmentä vuotta oli hän ollut asukasten sielunhoitajana ja neuvon-antajana sekä hengellisissä että maallisissa asioissa. Tällä ajalla oli hän onnistunut saada seurakuntaan paremman asiain kannan monessa suhteessa. Kansa oli aina ollut tunnettu ahkeraksi ja rehelliseksi, mutta samalla myös omivan vissin raakuuden tavoissa ja käytännössä, joka ei soveltunut sen hyvän papin ajatuksiin.

Tämä pappila olisi silloin toisenlainen kuin nyt, se olisi koko pitäjän keskus, mallipappila, johon tulisivat tuttavat ajatuksia vaihtamaan, toiset neuvoja saamaan niin hengellisissä kuin maallisissa asioissa. Mitä sinä mietit, Antero? Sitä vain, että jos tämä olisi meidän molempien koti. Mutta sitähän se onkin, ainakin niin kauan kuin tahdot.

Tai kuin hänen oppipoikansa oli kuolla huonoon hoitoon! Minä voin siihen myöntyä, että se roisto esiintyy hengellisissä kokouksissa ja puhuu hehkuvalla paatoksella, että hän tahtoo taistella suuren asian vuoksi, niinkauvan kuin hänessä on verentilkkaakaan, minä en sekaannu siihen, että hänen sallitaan päästä parempiin seuroihin ja on hyvä tuttava kaikkien pappien kanssa.

Eräs vaimoista huokasi: "se on totuuden sana Sivert Jespersen emme pitkälle pääsisi hengellisissä suhteissa omalla ymmärryksellämme". Matami Torvestad ryhtyi nyt puheesen; hänen oli tapana istua ja käännellä lehtiä kirjasissa, jotka olivat pöydällä hänen edessänsä, vastapäätä Saaraa. Ne olivat hengellisiä kirjasia, rukouskokoelmia ja hengellisiä lauluja.

Kuka teidän miekkavyöllisistä ritareistanne tahi rikkaista porvareistanne on sitten astuva kuninkaansa ja sen rangaistuksen väliin, johon kuningas siellä tulee tuomittavaksi, siitä kun hän hengellisissä asioissa on totellut heidän maallista valtio-viisauttansa?

Näiden laulujen kokooja rohkenee toivoa, että nämät tässä uudessakin puvussaan saavat hartaita ystäviä. Ainakin se ainoa henkilö, eräs kirjallisella alalla perehtynyt ja tunnettu seurakunnan opettaja, joka nämät tässä muodossa on nähnyt ja arvollisia muistutuksia näihin tehnyt, on näihin hyvin mielistynyt, miten näkyy hänen seuraavasta lausunnostaan, jonka hän on antanut luvan julkaista: "Jaakkolan laulut ovat mielestäni hyviä. Tuota kallista totuutta, että Jesus Kristus on syntivelkamme maksanut ja että Hänessä on maailma Jumalan kanssa sovitettu, on autuuden perustuksena saarnattava ja opetettava; sillä muuta perustusta ei taida yksikään panna. Sen totuuden vankalla pohjalla näyttää Jaakkolakin olevan. Mutta se autuaallinen totuus ei ole milloinkaan esitettävä kurittavana ja hempeänä evankeliumina, jommoisena ei sitä Uudessa Testamentissäkään ole esitetty, vaan sellaisena pyhänä taivasten valtakunnan evankeliumina, joka vaatii meitä itsiöllisen armon omistamiseen, sydämen työhän ja Jumalassa elettävään elämään. Mutta se elämä on rukouksen-elämää; sillä rukouksessa, niin sanoakseni, tykkii tuon ylimaailmallisen valtakunta-elämän valtasuoni. Jaakkolan lauluissa kuulee tuon valtasuonen tykyttävän ilmaus, jota tän'aikaisissa hengellisissä lauluissa ja laulukokoelmissa useinkin puuttuu, ne kun kyllä tosin nousevat runollisessa mielikuvituksen rikkaudessa ehkä Jaakkolan lauluja korkeammalle; mutta lausetavan luontevuudessa ja suolon viljelemisessä eivät seuraa suoraan Raamattua likimainkaan niinkuin nämät laulut. Nämät Kaiut ovat siksikin huomiota ansaitsevia, että ne ovat jälkikaikua siitä vakavasta ja todenperäisestä Johanneksen-äänestä, jota muutama vuosikymmen takaperin kaikui kautta korpien ja salojen, vaikuttaen hengellistä herätystä Suomen kansassa. Silloin tuommoinen Johanneksen ääni, huutavaisen ääni, kuului 'korvessa', missä henki-elämän kasvullisuus silloin oli kuoleman ja näivettymisen tilassa.