United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Matkasta ei ollut kuin tähteet jälellä. Näkyy jo setäukon talo. Tuossa se nyt rehjottaa tiellä poikkiteloin kuin santakuorma. Akkavalta on, kun pirtin piippu on kallellaan. Mitähän tuo setä sanoo, kun pitkästä kotvasta näkee. Tuossa se on Harjula, talo kuin talo. Eihän tuo niin köyhän näkönen ole päältä katsoen. Veräjä on hyvästi, kyllä se on molemmin käsin tehty. Ja hyväksi muokattu pelto.
Se mies, josta tässä kerrotaan, oli seurakuntansa mahtavin isotilallinen: Tord Harjula. Hän seisoi eräänä päivänä pappilan virkahuoneessa suorana ja vakavana. "Minulle syntyi poika", sanoi hän, "ja tahtoisin saada sen kastetuksi." "Mikä pannaan nimeksi?" "Finni, isäni mukaan." "Ja kummit?" Ne lueteltiin, ja olivat ne seudun etevimpiä miehiä ja vaimoja isän suvusta.
"Niin olen kuullut, ja tässä on kymmenen taaleria pastorille." "Onko mitään muuta asiaa?" kysyi pastori, Tordiin katsahtaen. "Ei ole muuta." Harjula läksi. Kului taaskin kahdeksan vuotta. Silloin kuului eräänä päivänä kopinaa pastorin virkahuoneen porstuasta, sillä monta miestä tuli ja Harjula ensimäisenä. Pastori katsahti ylös ja tunsi Tordin. "Tuletpa sinä tänään oikein miehissä", sanoi hän.
"Odota vähän!" huusi isä ja souti hänen luoksensa. Vaan poika kääntyi seljälleen, katsoi isäänsä hyvin pitkään ja upposi. Harjula ei ottanut sitä oikein uskoaksensa, hän piti venhettä paikoillaan ja katsoa tuijotti siihen kohtaan, josta poika oli vaipunut vedenpinnan alle, ikäänkuin pojan olisi ehdottomasti täytynyt vielä kohota.
"Vielä kuitenkin yksi asia", sanoi hän mennen Tordin luo, ottaen häntä kiinni kädestä ja katsoen silmiin, "suokoon Jumala, että lapsi tulee sinulle siunaukseksi!" Kuusitoista vuotta kului. Harjula seisoi taaskin pappilan kammarissa. "Sinä pysyt hyvin voimissasi, Tord", sanoi pastori, kun ei huomannut hänessä mitään muutosta. "Eipä minulla olekaan mitään huolia", vastasi Tord.
"Onko mitään muuta?" kysyi pastori ylös katsahtaen. Harjula seisoi hetkisen vaiti; "minä tahtoisin mielelläni saada hänet kastetuksi yksiksensä", sanoi hän. "Eli siis jonakin arkipäivänä?" "Tulevana lauantaina kello kaksitoista." "Onko vielä mitään muuta?" kysyi pastori. "Ei ole mitään muuta." Harjula pyöritteli lakkiansa, ikäänkuin aikoisi jo lähteä. Pastori nousi ylös.
"Yksihän minulle vain tulee", sanoi pastori. "Tiedän kyllä; mutta hän on ainoa poikani, tahdon mielelläni hänen tähtensä maksaa runsaammin." Pastori otti rahat vastaan. "Johan nyt olet kolmatta kertaa poikasi puolesta täällä, Tord." "Mutta nytpä olenkin saanut hänet mieheksi", sanoi Harjula, pani kiinni kukkaronsa, heitti jäähyväiset ja läksi, miehet hitaasti jäljestä.