Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Tähän asti oli hän elänyt kuin lehmä karsinassa... Oih kuitenkin! hänestä olisi tuntunut ahtaalta olla yhdeksän kuukautta vuodessa suljettuna Hammernäs'iin ja yhtä mittaa yksitoikkoisesti päivät päästään toimia hevosten kanssa, kyntää ja vanuttaa killinkiä ravinnokseen! ikävää, yksinäistä ja kuollutta! kaiken sen jälkeen kuin hän nyt oli saanut nähdä ja kokea elämästä, huvituksista, puheista ja tanssista.
... Itsensä koukistaminen, taivuttaminen ja kietoutuminen mieheen sekä oleviin oloihin vaikka oli luotukin vahvaksi ja suoraksi oli hänessä melkein kasvanut omantunnon rauhaksi; mutta hänen silmänsä, hänen suuret kasvonsa raskasmielisen näköiset ja ne raskaat, syvät huokaukset hänen rinnastaan sanoivat, että se tapahtui voimakkaalla ja mahtavalla rungon rutinalla... Eikä luultavasti vähimmän sinä päivänä kuin Ottilie panihe Haarstad-liejuun rakentaakseen siltaa hänelle ja äidille Hammernäs'iin.
Tehkööt vaan niin ... se ei merkitse mitään! ei hituistakaan! jos vaan tahdot seurata minua Hammernäs'iin!... Sillä muutoin en huoli vähintäkään enää tuosta kaikesta ... ilman sinutta on nyt ikävä kaikkialla!" Naisen silmät olivat auenneet ja hän katsoi niillä häneen; koko hänen niveletön ruumiinsa teki torjuvan liikkeen! "Sitä ei kukaan saa sanoa minusta, Juhl!
Vaan semmoinen kuin sinä olet ja niinkuin sinä kerroit 'hänestä' ja kaikesta, sain minä ikäänkuin suuren lohduttavan toimen, vaikk'en toivokaan saavani nähdä hänen kasvojaan; sillä sinun halustasi tulla tänne Hammernäs'iin en minä valitettavasti kuule koskaan sanaakaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät